Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Kuulemalla kuulkaa


17.10.2021



Matt. 13:13-16
13 Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä.
14 Heissä käy toteen tämä Jesajan ennustus: -- Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä nähkö.
15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.
16 "Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat!

Meidät on luotu jo maailmankaikkeuden alussa. Puhun nyt sieluista eli hengistä. Me tunnemme taivaassa taivaallisen Isämme. Me tiedämme totuuden. Me tunnemme itsemme ja toisemme. Elämme ykseydessä ja yhteisöllisyydessä. Rakastamme toisiamme.

Sitten meidät lähetetään maailmaan oppimaan ikuisuutta varten. Meidän päällemme laskeutuu unohdus. Se on paholaisen vaikuttama unohdus, jonka Jahve katsoi parhaaksi hyväksyä. Nyt emme muista enää, kuka on oikea Isämme. Maallinen isä on ainoa isä, jonka ymmärrämme olevan. Elämme valheen ja synnin valtakunnassa. Emme tunne itseämme, emmekä ymmärrä muiden ihmisten sisintä senkään vertaa. Haluamme elää omannäköistä ja yksilöllistä elämää, vaikka yhteys omaan ydinitseemme on kadonnut. Oma paras on aina kasvojemme edessä. Autamme muita ihmisiä, jos se meille sattuu sopimaan. Joskus se on vain oman egon nostattamista, eikä todellista sydämen hyvyyttä.

Elämämme maailmassa on vastakohta sille, mihin olimme taivaassa tottuneet. Jeshua sanoi, että olemme kuin juovuksissa (Tuom.ev. 28). Me hoipertelemme kaiken keskellä hukassa itseltämme. Mitä voit tehdä, jotta alat nähdä silmilläsi ja kuulla korvillasi? Sinun on löydettävä taivas. Taivas on sisimmässämme. Ensin sinun pitää löytää sielusi, joka sinä todellisuudessa olet, jotta hoipertelusi loppuu. Se tarkoittaa tutkimusmatkalle lähtöä. Herää kysymään: ”Kuka minä olen?” Tässä ei ole kyse ammatistasi, eikä muiden mielipiteistä, eikä edes omista mielipiteistäsi, vaan totuudesta. Sinun pitää unohtaa ulkoinen olemuksesi. Nyt on kyse sisimmän tulemisesta ulkoiseksi ja ulkoisen minäsi häivyttämisestä taustalle. Se, mihin keskityt, kasvaa sinussa. Et voi enää keskittyä parantelemaan ulkoista olemustasi, vaan sisin eli taivas pitää tuoda maan päälle. Kun sinä avaudut, niin koko maailma reagoi. Sen valta ja voima on niin suuri. Miksi väitän näin? Väitän, koska Jahve on sinut luonut ja Herrassa on kaikki valta ja voima. Se on niin suuri, että jopa ihminen voi muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi elää.

Valaistunut, todellinen näkökyky on meidän kaikkien saavutettavissa. Uskonto ei ole siinä pääasiassa. Sen voi saavuttaa kuka hyvänsä, joka alkaa etsiä, koska etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Se on prosessi, johon Herra haluaa jokaisen ihmisen kutsua. Hän ei pakota sitä tekemään, mutta jos Hän näkee, että olet innostunut asiasta, etkä luovuta, niin Hän johdattaa sinut perille. Silloin silmäsi avautuvat ja korvasi alkavat kuulla totuutta itsestäsi ja luomakunnasta. Se on henkinen ja hengellinen matka, jossa Ralf K. ei kerro sinulle vastauksia, vaan sinä löydät itse kysymykset ja vastaukset hänen avullaan.

Ongelman ydin on se, että syntyessään maailmaan, ihminen alkaa harhaluoda omaa maailmaansa. Jos jokin ei täsmää harhaluodun maailmankuvasi kanssa, sinä työnnät sen pois mielestäsi, koska haluat säilyttää virheellisen maailmankuvasi kaiken uhallakin. Luot harhakuvia, jotta saat turvallisuuden tunnetta ja kuvitelman siitä, että pystyt hallitsemaan olosuhteitasi. Uskot liikaa fyysisiin silmiisi ja korviisi, vaikka ne ovat harhaluonnin välineet. Silmäsi näkevät sen, minkä projisoit sisimmästäsi käsin. Silmäsi siis näkevät sen, mikä on maailmankuvasi. Muu ei siihen mahdu. Kuulet myös sen, mitä haluat tai pelkäät kuulla.

Kaikki tämä ei ole totuutta lainkaan. Se on harhaa, valhetta, mikä on tyypillistä maailmassa oleville. Siitä on mahdollista pyristellä itsensä irti. Kun kaikki valhe väistyy, niin totuus ottaa sen paikan. Totuus on taivas ja valoa. Maailma on valhetta ja suurta pimeyttä.

Totisesti, totisesti on niin, että Ralf K. haluaisi, että me kaikki näkisimme ja kuulisimme. Hän haluaa, että jokainen pelastuu iankaikkiseen elämään. Sillä on merkitystä, että pyrit siihen kaikin keinoin. Sinun pitää heittää päältäsi se peite, minkä paholainen on sinun päällesi viskannut jo syntyessäsi maailmaan. Sinun ei tarvitse kuitenkaan tuntea, ikään kuin sinua painostettaisiin, koska kyllä Ralf K. ja minä sitten sen hoidamme. Itsesi tuntemus on kuitenkin hyvin tärkeää jo nyt. Oletko yllättynyt, jos sanon, että olet täysin erilainen todellisuudessa kuin kuvittelet olevasi? Oman itseni löytäminen on ollut prosessi. En ole löytänyt itseäni jonkin tietyn tapahtuman seurauksena, vaan vähitellen Herran johdatuksessa.

Puhutaan vielä jakeesta Matt. 13:13

Minä puhun heille vertauksin, koska he näkevät eivätkä kuitenkaan näe ja kuulevat eivätkä kuitenkaan kuule eivätkä ymmärrä.

Miksi Jeshua puhui aina vertauksin? Filippuksen evankeliumissa kerrotaan syy. Siellä sanotaan näin: ”Totuus ei tullut maailmaan paljaana, vaan symbolein ja kuvin. Maailma ei voi käsittää totuutta millään toisella tavalla.” (Truth did not come into the world naked, but in symbols and images. The world cannot receive truth in any other way). Kieli, jota käytämme, on niin ohut pinta siitä, mitä Jeshua tarkoitti. Hän halusi korvata tämän puutteen vertauskuvilla. Jeshua halusi meidän ymmärtävän taivaallista kieltä, mutta me puhumme maailmassa vain maailman kieltä. Nämä kielet eivät kohtaa toisiaan, vaan on käytettävä symboleita ja kuvia. Itse yritän selittää omalla tavallani ja siten, kuinka itse olen asiat käsittänyt mielessäni. Minun ajatuksen juoksuni voi kuitenkin olla joillekin ihmisille mahdoton ymmärtää. Meidän maailmamme eivät siis myöskään kohtaa. Pitäisikö minunkin alkaa puhua vertauskuvilla? Tuomaan evankeliumi on täynnä hienoja vertauskuvia. Jaksatko pohtia niitä, vai oletko jo luovuttanut?

Mitä sanoo puolestaan apostoli Johanneksen Salainen Kirja (The Nag Hammadi Scriptures) kuulemisesta ja näkemisestä?

The Savior said, It is not as Moses wrote and you heard. He said in his first book, ”He put Adam to sleep.” Rather, this deep sleep was a loss of sense. Thus the first ruler said through the prophet, ”I shall make their minds sluggish, that they may neither understand nor discern.

Vapahtaja sanoi yllä olevan jakeen mukaan Johannekselle, että Mooses sanoo ensimmäisessä Mooseksen kirjassa: "Hän nukutti Aadamin." Pikemminkin tämä syvä uni oli ymmärryksen menetys. Näin ensimmäinen hallitsija (Yaldabaoth) sanoi profeetan kautta: "Minä teen heidän mielensä jähmeäksi, etteivät he saata ymmärtää eivätkä huomaa.” Nimenomaan siis paholainen nukutti Aadamin, ei Jahve. Ralf K. haluaisi totisesti, että jo vihdoin silmäsi aukenisivat ja kuurot korvasi alkaisivat kuulla.

Minkä vuoksi kaikki ihmiset eivät kuule, eivätkä näe? Miksi ihminen on niin kuuro ja sokea, vaikka koko luomakunta puhuu sen Luojasta? Osittain se johtuu paholaisesta, mutta suurelta osin se johtuu vääristä valinnoistasi. Sydämesi on paatunut vähitellen. Paatunut sydän on kivikova. Se ei ole enää lihasydän, vaan paholaisen mieleinen sydän.

Puhutaan sitten vielä sieluttomista ihmisistä. Heille on luonteenomaista sokeus ja kuurous. Jos he eivät tule mielenmuutokseen, he palavat kuin oljet maailman lopussa, koska he ovat vain kuin koneita, jotka ovat parhaimmassa tapauksessa oppineet käyttäytymään yhteiskunnan normien ja lakien mukaan, mutta sisin eli elämä puuttuu heistä. Jahve ei ole luonut heitä. He ovat paholaisen omia eli ihmiset, joissa on pahoja henkiä, ovat saaneet heidät aikaan sekaantumalla lisääntymisen ihmeeseen langenneen äidin kautta.

Jes. 6:8-13
8 Minä kuulin Herran äänen sanovan: -- Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi? Niin minä vastasin: -- Tässä olen, lähetä minut!
9 Hän sanoi: -- Mene ja sano tälle kansalle: Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö.
10 Paaduta tämän kansan sydän, sulje sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se silmillään näkisi, ei korvillaan kuulisi eikä sydämellään ymmärtäisi -- ettei se kääntyisi ja tulisi terveeksi.
11 Minä kysyin: -- Kuinka pitkäksi aikaa, Herra? Hän vastasi: -- Siksi kunnes kaupungit ovat autioina, asukkaita vailla ja talot tyhjillään, kunnes tyhjillä pelloilla vallitsee autius.
12 Herra vie ihmiset kauas, ja tyhjänä leviää hylätty maa.
13 Jos väestä on jäljellä vaikka vain kymmenesosa, vielä sekin raastetaan maasta, kaadetaan niin kuin puu, kuin tammi. Mutta puustakin jää kanto, ja siitä kannosta kasvaa pyhien suku
.

Nämä jakeet koskevat tilannetta, jolloin Jerusalemin muurit sortuivat ja temppeli hävitettiin. Israelilaisten diaspora alkoi. Ihmiset, joissa oli pahoja henkiä, saivat sen aikaan. Jae 10 koskee ihmisiä, joissa ei ollut sielua. Heidät oli hävitettävä kansan joukosta. Jahve pystyi vaikuttamaan omiin luotuihinsa – he pakenivat ajoissa tai joutuivat pakolaisiksi. Ne, jotka jäivät Jerusalemiin eivät ymmärtäneet lähteä ajoissa. Siihen liittyy jae 10. Herra ei halunnut, että he kääntyvät, koska jos he olisivat kääntyneet, Hän olisi parantanut heidät. Parantaminen tapahtuu vain ja ainoastaan antamalla sielu. Muu tapa ei onnistu, ei koskaan. Näillä ihmisillä ei ollut toivoa parantumisesta, koska heidän syntivelkansa oli täynnä. Lisään tähän vielä sen ihmeen, että Herra Jeshua, jolla oli tuonelan ja kuoleman avaimet, pelasti näitäkin ihmisiä tuonelasta antamalla heille sielun uskoon tulonsa jälkeen.


Israelilaisille profetiaa:

Herra haluaa puhua näissä jakeissa omasta kansastaan, israelilaisista. Mikä meni vikaan? He odottivat Messiasta. Se oli luvattu heille. Messias tuli, mutta miksi Jeshua ei kelvannut heille? Miksi he eivät edelleenkään halua edes kuulla Herrasta Jeshuasta? Miksi Herra ei anna heille uskon armolahjaa?

Jahven kansan alkutaival, patriarkkojen aika, oli suuren uskon aikaa ja Herra oli heidän kanssaan. Erämaavaelluksella alkoi näkyä toisenlainen kansa: uppiniskainen, sokea ja kuuro. Aina he valittivat. Mooses ja Aaron paimensivat heitä parhaan kykynsä mukaan. Vain harva pääsi Luvattuun maahan. Mitä ajattelette, kuinka moni israelilaisista pääsee taivaaseen? Yhtä harvako?

Mihin teitä pitää vielä lyödä, että uskotte? Olette jo täynnä haavoja ja ruhjeita, mitä vielä teille pitää tapahtua, että näette ja kuulette?

Minä, Sirkka Somela, profetoin teille. Te tulette näkemään hävityksen kauhistuksen maassanne. En tarkoita Ilmestyskirjan pahuutta. Tarkoitan muuta. Mitä se mahtaisi olla? Muistatteko, mitä ennen tapahtui? Herra lähetti pohjoisesta vihollismaita rusikoimaan teitä. Tätäkö te haluatte, että vihdoin uskoisitte Herraan Jeshuaan?