Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo
1

Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille

Ilja (Ilya) Repin, (1844-1930, Venäjä)




Kävin taidenäyttelyssä 17.6.2021 katsomassa Ateneumissa Ilja Repinin näyttelyn. Hän on maalannut paljon ihmisen kasvoja. Välillä hän on kuin keskittynyt piirtämään tai maalaamaan nimenomaan kasvot ja jättänyt muun osan melkein huomioimatta. Häntä on kiinnostanut etenkin ihmisen silmät ja ilmeet. Hänellä oli taulu nimeltään ”Mies, jolla on paha silmä.” Toisaalta hän on maalannut ystävistään tauluja, joissa näkyy suuri ilmeikkyys, humaanisuus katseessa, kuten kirjailija Leo Tolstoin katseessa (v:lta 1909). Siinä on syvyyttä, paljon elämää kokeneen, kärsineen, surullisen ja mietiskelevän ihmisen silmät. Repin oli taituri kuvaamaan liikettä, mutta myös rentoa ja paikallaan olevaa hahmoa. Kaikessa on luonnollisuuden leima. Monessa taulussa näkyy silti vaikeus kuvata ihmisen tunnelmaa silmien kautta. Ihminen on niin salattu itseltäänkin, saati muilta. Lasten kuvissa ei näy vielä katseen syvyyttä, terävyyttä. Lapsi on niin kehittymätön vielä henkisesti.

Eräässä taulussa on nainen, jolla on kaulassaan paljon helminauhoja ja päässäkin hyvin näyttävä, kaunis kukkalaite, mutta hänen katseensa on jotenkin väsynyt, haluton. Kuvittelemme, että ulkoinen loiste voisi sytyttää sisäisen loisteen, mutta näin ei ole, vaan sisäinen loiste on se, mikä näkyy ulospäin silmien ilmeessä. Joissakin maalauksissa näkyy ihmisen raivo, suuttumus hyvin selvästi. Eräs nainen oli yrittänyt heiluttaa valtaistuimen mahtia ja joutui luostariin. Hänen luostarihuoneestaan näkyy ikkunasta roikkumassa ruumis, hänen kannattajansa. Naisen silmät ovat ymmyrkäiset, täynnä ahdistusta, raivoa ja suuttumusta, jota hän ei edes yritä peitellä.

Ilja Repin maalasi taulun Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880-1891). Maalaus esittää Venäjää vuonna 1676. Piiritetyt kasakat, zaporogit, ovat kirjoittamassa uhmakasta ja pilkallista vastausta Turkin sulttaani Mehmed IV:n vaatimuskirjeeseen, jossa tämä vaatii zaporogeja antautumaan alaisuuteensa (Ateneumin selitystaulu).

Isossa taulussa on lukematon määrä ihmisiä kuvattu rehvakkaana pilkkaamassa, nauraa höröttämässä, riemastuneina yhteisestä vihollisesta. Joku nauraa kädet mahan päällä ikään kuin mahaan sattuisi paljosta naurusta. Ihmiset kuvataan yhdessä sumpussa, toisiaan vasten kumartuneina, toisiinsa luottaen, suurta yhteishenkeä kuvastavina. Heillä ei näytä olevan epäselvää, kuka voittaa, vaikka ovat piiritetyssä tilanteessa. Ilo on ylimmillään. Jokaisella näyttää olevan jotakin sanottavaa ja irvittävää kirjeeseen kirjoitettavaksi. Miehet tungeksivat kirjoittajan ympärillä yrittäen päästä näkemään jokainen sana, mitä paperille sulkakynällä kirjoitetaan. Heillä on usko itseensä ja toisiinsa. Taulussa on selkäpäin joku arvokas herra, suuri turkki yllään. Hän lienee itse Turkin sulttaanin alainen, joka odottaa kirjettä toimitettavaksi herralleen. Taulu kuvastaa niin suurta iloa, riemua ja yhteishenkeä, että en voinut sitä muuta kuin mykistyneenä ihailla. Ihmisten iloiset kasvot, vartalon liikkeet, tunnelma on käsittämättömän hienosti ja taidokkaasti kuvattu. Näyttää siltä, että Repinillä on mennyt taulun maalaamiseen hyvin kauan.

Ilja Repinille usko oli hyvin tärkeää. Hän oli ollut uskossa jo nuoruudessaan. 1890-luvun lopulla hän palasi taiteessaan Jeshuan kohtaloihin, niin kuin aina uudestaan retkahtava juoppo kuten hän itse asiaa kuvasi. Hän on maalannut paljon uskonaiheisia tauluja. Niin kuin moni muukin taiteilija, hän on saanut innoituksensa Herrasta. Valitettavasti taulujen joukossa ei ollut hänen teostaan Mene pois, Saatana, n. 1901. Se on jokin valtavan suuri maalaus, siitä oli vain valokuva, jossa Repin seisoo tikkailla maalaten sitä. Repinin tiedetään polttaneenkin ensimmäisen version tästä taulusta, vuosia työstämänsä maalauksen, viilleltyään sen ensin riekaleiksi, mutta hän maalasi sen sittemmin uudelleen. Jeshuasta oli kuitenkin monta piirustusta ja niiden lisäksi maalaus näkymästä Golgatalla, aamulla heti ristiinnaulitsemisen jälkeen. Jeshuan ristinpuu on maassa makaamassa. Ruumis oli viety jo edellisenä iltana pois ja haudattu juutalaisen lain mukaan. Muut kaksi ristin ryöväriä ovat vielä alastomina ristillään. Maassa näkyy verta. Se on vuodatettu meidän kaikkien puolesta. Koirat tulevat tonkimaan ja haistelemaan maata, muita ihmisiä ei ole enää missään, vain nämä kaksi surkeaa, ristiinnaulittua hahmoa. Näkymää peittää pimeys ja sumuinen usva.

Ilja Repin on tehnyt paljon luonnoksia ja sommitelmia ennen kuin hän maalasi vaikuttavat taulunsa Mielenosoitus lokakuun 17. päivänä vuonna 1905 ja Ristisaatto. Ilja Repin ei aina saanut kuvitettua sitä, mitä hän tahtoi sanoa teoksessaan. Siihen kului aikaa. Hän on sanonut, että hän kamppaili herkeämättä vielä yhdeksännellä vuosikymmenellään maalauksensa idean kimpussa, kunnes saavutti etsimänsä ja sai itselleen sielunrauhan: ”Ja se on Pyhästä Hengestä” (Lähde: Ateneum, kirja Ilja Repin).

Taiteilijan pitäisi aina uskoa Herraan, koska hän tarvitsee välttämättä Pyhän Hengen avukseen, jotta hän voisi ammentaa taidettaan sielunsa kautta. Sielu ei voi paljastua hänelle ilman, että sielun Luoja itse sitä avaa. Tällöin taiteilija saa hyviä ideoita, koska hän on yhteydessä sielunsa lisäksi Herraan. Taiteilijan sisin näkyy tauluissa, niin Ilja Repinillakin. Hänen taulunsa ovat sykähdyttäviä ja pysähdyttäviä. Kaikissa on jokin juju, se jokin, mikä jää mietityttämään.

Repin sai aiheen teokseensa Mielenosoitus lokakuun 17. päivänä vuonna 1905 Nikolai II:n yleislakon päivänä 17.10.1905 julkaisemasta manifestista. Julkistuksessa luvattiin antaa kansalle ”järkkymättömät kansalaisvapauden perustukset”, mikä johti siirtymiseen perustuslailliseen monarkiaan sekä kansanedustuslaitoksen eli duuman perustamiseen. Repinin omien sanojen mukaan teos esittää edistysmielisen venäläisen yhteiskunnan vapausliikkeen riemukulkuetta. Siinä on kuvattu väkeä, joka laulaa riemuissaan vallankumouslauluja, kantavat punaisia lippujaan ja mielenosoittajien harteille on nostettu vasta armahdettu poliittinen vanki. Väkijoukko näyttää etenevän kollektiivisen riemun hurmoksessa (Lähde: Ateneum, teoksen selityskyltti).

Mielenosoitus v. 1905-taulussa taiteilija on maalannut joukkoon vain muutamia ihmisiä, jotka näyttävät tiedostavan tapahtuman luonteen. He eivät tempaudu mukaan tunnelmaan muiden tavoin, vaan ovat rauhallisen oloisia ja tarkkailevat tilannetta omasta sisimmästään käsin. Näyttää siltä kuin nämä miehet olisivat saaneet valaistuneen, todellisen näkökyvyn. Se tarkoittaa sitä, että vaihtelevissa olosuhteissa voit olla aivan rauhallinen. Ralf K. on sinun rauhasi ja levollisuutesi.

Muut ihmiset näyttävät seuraavan tapahtumia silmät ymmyrkäisinä, hypnoottisin katsein, tuijottavin silmin. He eivät ajattele itsenäisesti, vaan tempautuvat hurmokseen mukaan. Mietin Ateneumin näyttelyssä ja myöhemminkin kuumeisesti, miksi minua häiritsee ihmisten tuijottava katse. Mistä se oikein johtuu? Se johtuu heidän nukkumisestaan. Vain herännyt ihminen tiedostaa totuuden asioiden ja tapahtumien takana ja pystyy tekemään kestäviä ja vakaita päätöksiä. He eivät ole toisten ihmisten mielipiteiden ja luutuneiden, vanhojen arvokäsitysten ja ympäristön paineiden uhreja, vaan tiedostavat tällaiset mekanismit. Tällaisissa tilanteissa voi tapahtua mitä vain. Tällaisissa tapahtumissa voi olla seurauksena ihmisten jääminen jalkoihin. Tällainen tapahtuma oli varmaan ristiinnaulitsemiset Golgatallakin. Ihmiset huusivat yhteen ääneen: ”Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!” Joukkovoima on suuri voima, pelottava voima. Järki ei riitä tällaisissa tapahtumissa. Pitää olla tietoinen. Tietoisuus omasta itsestä on kaiken A ja O. Ihmisen pitää herätä tietoiseksi itsestään ja alkuperästään Jahven luomana. Ihminen ei saa olla tahdoton, järjetön, tiedostamaton, robotti ja höynäytettävissä oleva, vaan hänen pitää tarttua suuremman käteen, taivaallisen Isänsä käteen, joka hänet loi ja oppia Isältään, kuka hän on, jotta hän heräisi, jotta hän pystyisi vaikuttamaan myös muiden heräämiseen. Meidän pitää herätä, jotta totuuden aamurusko valkenisi.

Herra haluaa johdattaa sinut heräämisen tielle. Me kaikki nukumme, mutta meidän on mahdollista herätä - herätä elämään. Silloin ei voi muut ihmiset, ympäristön paineet, suorituspaineet, paha henkivalta, ei mikään, vaikuttaa päätöksiisi. On siunattua ottaa sapattivapaata töistään ja keskittyä omaan henkiseen kehitykseensä. Kehotan myös sinua samaan.

On mukava ajatella, että kun taivas tulee maan päälle, niin totuus paljastuu. Se tarkoittaa myös sitä, että tiedostamme oman osamme ja ylistys Herralle nousee sisimmästämme, mutta se ei ole joukkohysteriaa, eikä pelottavaa, vaan tiedostettua, Herralle kunnian antavaa tervettä ja suurta iloa, riemua.

Ristisaatto (1881-1883) kuvaa Jumalanäidin ikonikaapin juhlakulkuetta. Tauluun on kuvattu kymmeniä ihmisiä. Kasvot kuvastavat kaiken. Taulun oikealla puolella näkyy ihmisiä, joiden kasvoilla näkyy tekohurskaus, ylpeys, itsetyytyväisyys, tempautuminen tunnelmaan. Ikonikaappia kantaa vanhemman puoleisia miehiä, jotka ovat varmaan kantaneet sitä aikaisemminkin. Heille se ei näytä olevan mitään sen erityisempää. Sen sijaan heidän takanaan kantaa kaappia nuori, vaalea mies hiukset silmillä. Hänellä taitaa olla ensimmäinen kerta kantajana. Rinta on rottingilla ja pää komeasti pystyssä, hymy ei ole niin leveä kuin voisi kuvitella, varmaan kaapin painon vuoksi. Mies on hyvin otettu ja ylpeä – se näyttää olevan hänelle kunniatehtävä.

Osa on tullut vain mukaan seuraamaan kulkuetta vailla sen suurempia tuntemuksia. Vasemmalla puolella taulua näkyy kaksi pyhiinvaeltajaa, köyhiä sekä raajarikko, jonka katseessa on ponnistusta, mutta vapautta, oikeaa innostusta, hurskautta. Taiteilija oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja halusi että niihin kiinnitetään huomiota. Hän maalasi taulun etumaiseen osaan raajarikon. Hän halusi osoittaa sillä, että raajarikolla on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Heistä täytyy pitää huolta. Viereen hän maalasi miehen, joka on ajatellut ruoskalla hoputtavansa raajarikkoa, mutta raajarikko onneksi ehtii alta pois. Hän ponnistelee etujoukossa, ettei tallaudu jalkoihin. On kuin taiteilija haluaisi sanoa meille taulullaan: näetkö kuinka köyhän ja ramman osa on hyvä. Hänellä ei ole ulkoisissa asioissa hurraamista, mutta hän on sen sijasta saanut kohdata oman itsensä. Nämä ihmiset ovat kärsimystensä kautta tulleet valoon. Sen sijaan varakkaat ihmiset, jotka varallisuus on sokaissut, ovat enemmän unessa. Heille riittää ulkoiset puitteet. Heidän elämänsä on kaiken muun kuin Jahven varassa. He panevat uskonsa arvottomaan rahaan, mikä ei kannattele ongelmien kohdatessa. Heidän sielun elämänsä ei näytä hyvältä. Vaikka taulu kertoo uskonnollisuudesta, jonka puitteissa kulkue etenee, niin näille henkinen ja hengellinen kehitys ei näytä merkitsevän todellisuudessa mitään. He tulevat kulkueeseen mukaan vain näyttääkseen vaikutusvaltaansa, varallisuuttaan, ulkoista merkityksellisyyttään. Itse hengellinen tapahtuma ei heitä liikuta.

Sananl. 30:8-9 pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.

Taiteilija on halunnut karrikoida taulun sanoman merkityksen, koska myös köyhyys voi langettaa ihmisen ja hänestä voi tullakin katkera, pessimistinen ja varas. Yhtä hyvin myös varakas ihminen voi tulla totuuden tuntoon oikeiden valintojensa johdosta, mutta jos ihminen laittaa turvansa rahaan ja tavaraan, niin se ei todellisuudessa ole turva, koska turva ja kilpi voi olla vain sisimmän kokemuksessa. Kun tunnet turvaa, se tunne tulee sisimmästä käsin, olosuhteesi voivat olla minkälaiset hyvänsä. Maailma on eriskummallinen paikka. Kaikki mikä näyttää todelta onkin valhetta ja kaikki pitää kyseenalaistaa, ihmetellä ja pohtia yhä uudelleen.


... jatkuu seuraavalle sivulle

Ristisaatto