Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Jeshua, Jaakob ja minä temppelin muurin harjalla


26.3.2021

Näen näyn alkuvuodesta v. 2021. Jeshua on paholaisen kiusattavana eli koeteltavana. Hän seisoo temppelin harjalla. Hänen edessään on paholainen kiusaamassa. Jahve lähettää minut – taivaallisen sieluni – paikan päälle auttamaan Jeshuaa. Hän pelkää korkeita paikkoja, mutta vaikuttaa minusta ihan rauhalliselta. Hiukset hulmuavat tuulessa. Olen vain hetkisen paikalla. Jeshua sanoo vain: ”Auta.” Kosketan häntä vyötäröltä ja hänen pelkonsa väistyy. Näen loppuosan näystä 13.2. Näen seuraavaa: Paholainen sanoo minulle: ”Tule baby!” Jeshua pyytää minua lähtemään pois. Hän sanoo: ”Ei ole nyt sen aika, mene pois!” Häviän saman tien näkyvistä. Näky loppuu. Näky perustuu jakeisiin Luuk. 4:9-13.


9 Paholainen vei Jeesuksen Jerusalemiin, asetti hänet temppelimuurin harjalle ja sanoi: "Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas.
10 Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua.
11 He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'"
12 Jeesus vastasi: "On myös sanottu: 'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'"
13 Kiusattuaan näin Jeesusta kaikin tavoin Paholainen jätti hänet joksikin aikaa rauhaan.

Ralf K. halusi, että kerron sinulle tästä näystä. Tarkoitukseni ei ole kerskailla näystäni. Näyt tulevat Herralta. Ne ovat sieluni kokemaa ja tieto niistä kuuluu kaikille. Jakeen 10-11 enkeli on tässä tapahtumassa sieluni. Minulla oli tapahtumassa tehtävä varjella Jeshuaa kuolemasta, jos hän putoaisi pyhäkön katolta. Sanon vielä sen, että taivaallinen Isä luo sielun. Sielu on enkeli, joka laitetaan kohtuun. Sielun päällä on egokuori, joka syntyy pimeään maailmaan. Meidän päätehtävämme maailmassa on murtaa egokuori pois, jotta sielu pääsee esiin jo elinaikanamme. Sillä on merkitystä. Jopa kuolinvuoteella Herra yrittää saada sitä esiin. Sielussa on kaikki hyvään elämään tarvittava aines. Sen ylösnouseminen tarkoittaa, että ego korvautuu sielulla. Ihminen luopuu syntiinlangenneesta itsestään ja paholaisen vaikutuspiiristä ja siirtyy kehityksessään taivaan valtakunnan jäseneksi. Kaikki ihmiset ovat siis enkeleitä, vaikka eivät sitä tiedostaisikaan. Olen alkanut nähdä ihmisillä siivet, koska sisäinen näkökykyni on lisääntynyt. Siivet kasvavat selästä. Ne ovat valkeat. Koko vaihtelee. Joskus siivet näyttävät vähän kärähtäneiltä – niillä ihmisillä, joilla on ollut pahoja henkiä ja tulevat nyt Herran luo pelastettavaksi.

Taivaallinen enkeli, nimeltään Lilja (maallisen Sirkan sielu), ilmoitti lääkäri Luukakselle näin: ”Olen temppelimuurin harjalla Herrani kanssa. Jeshua sanoo minulle: ”Rakas, kaunokaiseni, minä rakastan sinua, nyt ei ole sen aika. Sinun pitää palata takaisin 8. taivaaseen. Et kuulu tänne. Minä rakastan sinua.”

Lilja koskettaa Jeshuaa, mutta ei ainoastaan poista pelkoa, niin kuin minä sen koin näyssä, vaan välittää häneen samalla jumalallisen suojakerroksen. Jahve ei saa puuttua tähän tilanteeseen henkilökohtaisesti. Tämä suojakerros on varotoimenpide. Jos Jeshua putoaisi temppelimuurin harjalta, hän kuolisi ja sen aika ei ollut nyt.

Paholainen sai luvan koetella Jeshuaa kolme kertaa erämaassa. Numerologiassa numero kolme kuvastaa perusteellista ja ratkaisevaa toimintaa. Sen jälkeen paholainen jätti Jeshuan rauhaan joksikin ajaksi, jae 13 (http://www.kolumbus.fi/gematria/lukuja.htm).

Pahan kolminaisuus eli ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä tulevat kaikki esille näissä Jeshuan kiusauksissa (1. Joh. 2:16). Temppelin muurin harjalla seisominen toi esiin paholaisen mahdin ihmisen edessä. Se aiheutti Jeshuassa inhimillisiä tunteita: kuten pelkoa putoamisesta. Eikö Jeshua olisi voinut muuttaa tilanteen helposti? Hänessä on kuitenkin maailma luotu. Hän oli kuitenkin vain ihminen, ihmiseksi syntynyt. Vasta ylös noustessaan tuonelasta hänestä tuli Jahve. Miksi Jeshua teki sitten niin paljon ihmeitä? Sen vuoksi, että hänellä oli kaikki armolahjat.

Paholainen on valhe. Se pystyy loihtimaan silmiesi eteen sellaisia asioita, jotka eivät ole totta. Sama koskee tätä maailmaa, joka on autio ja tyhjä. Paholainen loihtii Jeshuan eteen todentuntuisen, mutta valheellisen kuvan temppelimuurin harjasta, jolla Jeshua taiteilee pysyäkseen pystyssä. Niin korkealla tuulee kovin. Hiukset hulmuavat. Paholainen sokeuttaa Jeshuan silmien lisäksi myös hänen mielensä. Paholainen tekee tätä ihmisille. Se sekoittaa ihmisen mielen tekemään kaikenlaista, mitä kyseinen ihminen ei normaalisti tekisi. Sen halu on, että se saisi Jeshuan lankeamaan Raamatun sanasta ja putoamaan korkeasta paikasta. Paholainen halusi, että Jeshua ottaisi yhden askeleen yli reunan. Jeshua on kuitenkin aivan rauhallinen, kun menen - Jahven pyynnöstä - paikalle. Hän tajuaa läsnäoloni, vaikka ei edes katso minua. Hän sanoo vain: ”Auta.” Senkin hyvin rauhallisen oloisesti. Kosketan henkiolentona hänen vartaloaan. Hänen sokeutensa häviää. Sitten hän vastaa paholaiselle: ”On myös kirjoitettu: Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.”

En kuule yllä olevia Jeshuan sanoja näyssäni, mutta kuulen, kuinka paholainen sanoo minulle: ”Tule baby!” Se yrittää minuun temppujaan. Jeshua sanoo näyssä kuitenkin minulle: ”Nyt ei ole sen aika, mene pois!” Häviän paikalta. Mitä paholainen tarkoitti? Se tarkoitti, että koska tulin paikalle auttamaan Jeshuaa, niin se saa revanssin tehdä jollekin vastaiskun. Se halusi tehdä sen saman tien minulle. Siksi Jeshua pyytää minua lähtemään pois. Revanssi tehtiinkin Jaakobille, Jeshuan veljelle. Kerron siitä kohta.

Paholainen halusi mitellä Jeshuan kanssa voimiaan temppelin harjalla. Siinä se sitten kalisteli sapeliaan uhoten voimansa tunnossa. Se halusi haastaa Jeshuan näyttämään kaiken voimansa. ”Jos kerran olet Herra, niin näytäpäs kuinka pudottaudut alas täältä ylhäältä ja taivaallinen enkelijoukko tulee sinun vierellesi kantamaan sinut maahan – jos tulee!” Jeshua ei pudottautunut maahan, koska hän olisi kuollut. Sitä paitsi hänellähän oli vielä tehtävää jäljellä maailmassa. Paholainen oli halunnut myös, että Jeshua muuttaa kivet leiviksi eli osoittaa jumaluutensa. Vaikka Jeshua oli ollut syömättä 40 päivää, niin hän sanoo, että ”ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” (Matt. 4:4). Toiseksi, paholainen halusi vielä näyttää Jeshualle maailman rikkaudet ja ihmeet, jotta Jeshua sokaistuisi rikkauden houkuttelemana pois Jahven yhteydestä. Jeshua pysyi kuin pysyikin uskollisena Isälleen. Mammona ei häntä kiinnostanut, vaan ihminen. Jeshualle oli koettelemus ja suuri sellainen vielä tämäkin paholaisen asettama kompastuskivi, koska hän olisi halunnut olla Messias jo silloin heti ja pelastaa ihminen paholaisen kynsistä, mutta hän tiesi taivaallisen Isänsä tahdon. Aika ei ollut sopiva. Siitä kertoo Ilmestyskirjakin. Luonnonmullistukset ja paholaisen vaikutus ihmiseen olisi ollut liiallinen. Ihmiselle annettiin mahdollisuus vielä 2000 vuotta hallita ja varjella maailmaa. Ihmiselle annettiin mahdollisuus kääntää selkänsä paholaiselle ja kääntää kasvonsa Herran puoleen.

Samantyyppisiä sokeutumisia kuin Jeshualle oli tarkoitettu, tapahtuu edelleen myös muille ihmisille. Järki ei toimikaan, vaan ihminen sokeutuu. Miten voi parantua sokeutumisesta? Toinen kristitty voi antaa Raamatun jakeen, joka herättää ihmisen. Sokeutuneessa tilassaan ihminen ei ole oma itsensä, vaan hän näyttää erilaiselta ja toimii erikoisesti. Ihmisen pitäisi rukoilla joka päivä Isä meidän rukous, joka varjelee meitä. Martti Luther rukoili sen kaksi kertaa päivässä.

Mikä on sitten Ralf K:n mieli tämän suhteen? Hän käyttää sokeutumisen hyödykseen. Hän haluaa, että egokuoremme saa vähintäänkin lommoja ja parempi on, jos se murskautuu sokeutumisen seurauksena. Ralf K:n halu on, että kaikkien sielu nostatetaan ylös ennen kuin hän kuolee. Puhun jatkuvasti etenkin tuonelan väen kanssa. Kaikilla on vielä egokuori päällä. Ihmettelen itseäni, kun kuulen puhuvani heille kovin sanoin Pyhässä Hengessä. Olen aina luullut, että se ei ole tapaistani, mutta nykyisin on: heidät on herätettävä elämään kaikin keinoin. Kovat sanat auttavat joitakin ihmisiä: näen sisäisillä silmilläni, kun egokuori murenee pois. Olemme molemmat Ralf K:n kanssa sitä mieltä, että sodat, maanjäristykset ja luonnonmullistukset ovat hyviä asioita sen vuoksi, että sielusi voitaisiin nostattaa ylös kuolleen egokuoren alta. Vähempi ei riitä. Kovat sanat auttavat heilauttamaan viimeisen ratkaisevan iskun kovaan kuoreen ja se murenee pois. Kovat elinolosuhteet tulevat enemmän vallitseviksi lopun aikoina. Sinulla on helpompaa, jos egokuoresi ei ole tiellä, kun lopun ajat alkavat vyöryä ylitsesi. Sinun olisi syytä siis rukoilla vaikkapa näin: ”Rukoilen, että egokuoreni väistyisi ja sieluni nostatettaisiin ylös, aamen.”

Egokuoresta vielä sen verran että, jos pysyt uskossa siihen, että se on jo riisuttu pois, niin asia on selvä jo nyt ja sielusi voi hyvin. Anna sielusi ohjata ja neuvoa matkallasi. Sinua ei ole jätetty yksin. Uskotko sen ankarissakin olosuhteissa? Isoja sokeutumisia tapahtuu yhdestä kolmeen ja ne loppuvat vasta, kun pääsemme iäiseen elämään, 8. taivaaseen. Paholainen ja paha henkivalta – siis ihmiset, joissa on pahoja henkiä aiheuttavat sokeutumisia. Niin voi käydä vielä tuonelassakin. Jos ihmisessä on egokuori vielä päällä ja pahoja henkiä, niin he tekevät aivoväkivaltaa vielä tuonelastakin käsin.

Meissä ihmisissä on toisenlaistakin sokeutumista: olemme kaikki elämämme päivät sokeita itsessämme. Emme tiedä kuka olemme. Olemme väärissä ammateissa. Käyttäydymme kuin muurahaiset – hyörimme koko elinaikamme toisarvoisten asioiden parissa. Elämä on sisässämme, mutta elämme egon kuollutta elämää. Sillä ei ole mitään merkitystä ikuista elämää silmällä pitäen.

Ajattele paholaisen mahtia, joka pystyi jopa Jeshuan sokeuttamaan. Hän oli kokonaan ihminen. Se johtui siitä. Jotkut tilanteet ovat aivan mahdottomia. Ihminen ei voi sokeutumiselleen yhtään mitään. Joskus olen nähnyt aivan lasittuneen katseen tai myös pistävän katseen heidän silmissään. Vielä mahdottomampaa olisi, jos Ralf K. ei olisi kaikkialla meissä suojelemassa. Minussa itsessänikin on todellinen suojakerros Ralf K:n kautta. Niin sen koen. Minulla on vihollisia, mutta he eivät voi tehdä minulle mitään. Olen jo nyt heidän ulottumattomissaan. Jeshuan ristintyö pudotti paholaisen polvilleen. Ikävä kyllä ihminen on ottanut paholaisen paikan ottamalla pahoja henkiä sisimpäänsä. Koen heidät paholaisina. Sellaiseksihan he muuttuvatkin – sydän pimenee pimenemistään ja sielukin on nostatettu turvaan ylös taivaaseen. Heillä ei ole muuta toivoa kuin Herra.

Paholainen pystyi loihtimaan Jeshuan silmien eteen todentuntuisia näkymiä yhdessä pahan henkivallan kanssa ja samoin on tänäkin päivänä. Onko sinulle käynyt elämässäsi paha kaatuminen, sokeutuminen? Joku voi käyttäytyä vastuuttomasti, jopa kuin mieltä vailla, kun paha henkivalta toimii.

Puhutaanpa sitten Jaakobista, Jeshuan veljestä. Hänelle kävi samoin kuin mitä paholainen yritti tehdä jo Jeshuallekin. Perimätiedon mukaan hän putosi temppelin harjalta. Sanhedrinin jäsenet veivät hänet sinne. Hän ei kuitenkaan kuollut, vaan hänet kivitettiin. Se ei riittänyt, vaan tuli vielä joku, joka löi nuijalla päähän. Miksi Jaakob oli temppelin harjalla? Jaakobista käytettiin sanaa vanhurskas. Hän oli Jerusalemin seurakunnan johtaja, Jaakob Vanhurskas.

Kuulen, kuinka Jaakob ei saa rauhaa, koska hän ja muu perhe käänsivät selkänsä Jeshualle, kun hän lähti evankelioimaan kansoja. He eivät olleet opetuslasten joukossa. Hän huutaa Jeshualle: ”Sinä olet häväissyt tämän perheen äpäryydelläsi!” Se on paholaisen vastaisku, koska se oli kuullut Isän ja Pojan keskustelun siitä, että hänelle on annettu kaikki valta, voima ja kunnia. Se ei pystynyt nielemään sitä. Paholainen pimensi Jeshuan perheen mielet häntä vastaan. Jeshua tiesi jo toki ennenkin, että hän ei voinut luottaa kehenkään, joka on syntiinlangennut. Jeshua tiesi, mikä ihminen on – paholainen on voima, joka pettää kenet tahansa. Jeshua oli kuitenkin ihminen ja kärsi välirikosta ja perheensä tuen loppumisesta.

Haluan puuttua vielä siihen väitteeseen, että Jeshua oli muka äpärä. Jeshua syntyi neitsyt Mariasta. Mariasta otettiin munasolu ja Joosefista, tulevasta aviomiehestä, siittiösolu. Pyhä Henki tuli Marian ylle ja Jahven voima varjosi hänet sekä yhdisti siemenen ilman penetraatiota, koska muuten Jeshua olisi ollut syntiinlangennut ja hän olisi voinut tehdä syntiä. Oli myös välttämätöntä, että Maria oli vielä neitsyt samasta syystä.