Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Nooan arkki ja vedenpaisumus. Mukaan otettiin eläimiä kaksittain: koiras ja naaras, jotta Jahven luomistyö ei kokonaan tuhoutuisi (1. Moos. 7.)

Jahve ja Herra Jeshua vastaan Kuolema ja paholainen sekä sananen kärsimyksestä



Maailmassa noudatettiin Jahven suurta suunnitelmaa jo ennen Jeshuan syntymääkin, vaikka paholainenkin oli ohjaksissa jollakin tapaa. Jahvella oli kuitenkin viimeinen sana. Mietitään nyt ensin vedenpaisumusta. On selvää, että Jahven oli puhallettava pilliin, koska ihmisten kaikki ajatukset olivat kaiken aikaa pahat ja väkivalta täytti maan. Vain vanhurskas Nooa sekä hänen perheensä säilyivät hengissä vedenpaisumuksesta. Paholainen näyttää olleen ohjaksissa, kun tarkastelee alla olevia jakeita:

1. Moos. 6:5 Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä. (-38)

1. Moos. 6:11-12 Siihen aikaan turmelus levisi maassa Jumalan silmien alla ja väkivalta täytti maan. Kun Jumala katseli maata, hän näki, että turmelus vallitsi kaikkialla, sillä ihmiset kuluttivat elämänsä pahuudessa. (-92)

Mistä vedenpaisumus kertoo? Jahven oli puututtava tilanteeseen kovalla kädellä, koska näiden ihmisten jälkeläiset oppisivat ympäristöltään samat pahat tavat. Vettä satoi satamistaan. Oliko niin, että sitä ennen ei ollut satanut? Tilanne oli kaikille ihmisille erikoinen, outo, hämmentävä ja pelottava. Veden alle jäi kaikki se, millä ei ole merkitystä: talot, rahan vastineet ja tavarat. Ihmisen oli pakko katsoa Kuolemaa silmästä silmään ja sen lisäksi omaa sisintään. Tästäkö Jahve haluaa meille kertoa? Me keskitymme ulkoisiin asioihin emmekä siihen, mikä on tärkeintä. Kuka on Jahve? Kuka minä olen? Mikä on henkinen sielu? Miksi tämä kertomus on Raamatussa? Se ei ole siellä vain sen vuoksi, että se on totta. Se on meille opetus. Auttoivatko ihmiset toisiaan hädässä vai huolehtiko kukin vain itsestään? Sama tilanne on edelleen. Millainen ihminen sinusta kuoriutuu, kun tulee poikkeukselliset olot? Pyöriikö kaikki napasi ympärillä vai heräätkö huomaamaan muut ihmiset ympärillä? Menettääkö ulkoinen merkityksensä ja lähimmäisen merkitys kasvaa? Nyt on lopun ajat. Näen, että se alkaa vyörymään toden teolla v. 2021. Kysymys kuuluu: oletko valmis? Oletko sisäisesti vahva ja valmis kestämään tulevat koetukset? Vai onko sittenkin niin, että olet rakentanut talosi hiekalle ja se ei kerta kaikkiaan kestä? Pakokauhu valtaa sinut ellei juuresi ole syvällä Kristus-kalliossa.

Otetaan vielä toinen esimerkki: Herra (pre-eksistentiaalinen) Jeshua vei juutalaisen kansan pois Egyptin orjuudesta. Vaikka he olivat koko ajan Herran johdatettavina ja heillä oli myös tarkat käskyt ja säädökset, niin se ei oikein ottanut sujuakseen. Vain pieni osa oli kuuliaisia, loput ei. Paholaisella oli valtaa, mutta ei ylitse sen, minkä Jahve hyväksyy kunkin ihmisen kohdalla, näin Ralf minulle kertoo. Niin on tänäkin päivänä. Lisäksi on niin, että kun ihminen on tulossa maailmaan, niin Jahve keskustelee tämän ihmisen sielun kanssa tulevista tapahtumista maailmassa. Näin oli asian laita myös, kun puhutaan juutalaisten ja muidenkin ihmisten käsittämättömistä joukkomurhista ja sodista sekä mistä tahansa hirveästä tapahtumasta. Sielut haluavat silti tulla aina maailmaan tai edes käväisemään täällä. Nämä sielut ovat halunneet sen elämän, minkä maailma tarjoaa, koska he ovat halunneet kerätä aarteita taivasta varten. Se mitä maailmassa tapahtuu on vain kuin unikuva. Todellinen elämä on taivaassa ikuisuudessa. Sillä, miten elät maailmassa ja mitä valintoja teet, on suuri merkitys iankaikkisestikin. Kaikki hyvät ominaisuutesi siirtyvät sieluusi. Jos teet paljon pahaa ja olet itsekäs, niin mitkä ovat mielestäsi kyseiset hyvät ominaisuutesi? Asemasi, tilanteesi iankaikkisesti lähtee siitä ajatuksesta, että alter egosi ja maallinen sinä testataan ja koetellaan maailmassa paholaisen avulla. Parhaassa tapauksessa sinusta saadaan esille paljon hyviä ominaisuuksia: rakkaus, ymmärrys, viisaus, pitkämielisyys, lujuus, suoraselkäisyys, rehellisyys, luovuus ja kaikkea muutakin. Mieti vähän: Jahve ei halunnut, että olemme kuin Aadam ja Eeva. He tosin rakastivat Jahvea yli kaiken, mutta heidän sisin olemuksensa ei ollut riittävästi kehittynyt. Jahve halusi, että ihminen valitsisi rakastaa Häntä vaikeissakin olosuhteissa. Jahve halusi myös, että ihminen itse on vaikuttamassa ominaisuuksiinsa. Kaikki ominaisuudet eivät tule ilman kärsimyksen tulella polttamista. Siihen tarvittiin paholainen.

Maailmankaikkeuden alussa oli pimeys syvyyksien päällä. Mitä pimeys itse asiassa on? Siitä Jahve kehitti itselleen haastajat ja vastustajat: Kuoleman ja paholaisen. Jahven mielestä elämässä pitää olla haasteita – myös Hänelle. Reilu peli – kuka voittaa? Jahve vai Kuolema? Tärkeässä asemassa on Jahven luoma ihminen. Kumman haluamme? Tuonela on se tila, mihin ei-uskovat kuoltuaan päätyvät. Kuolema on Jahven arkkivihollinen. Paholainen taas on Herran Jeshuan päävastustaja. Muistathan, että Jahvessa ei ole mitään pimeyttä eli hän ei itse voinut testata ja koetella ahdistuksella ja kärsimyksellä ihmisiä. Se ei kuulu Hänen luonteeseensa. Mutta Kuolema ja paholainen tarvitsevat vielä jonkun muunkin ollakseen maailman kingi, eikö? Langennut arkkienkeli Saatana oli se puuttuva rengas, minkä he tarvitsivat. Nyt on kuitenkin niin onneksi, että Saatana on jo kääntynyt Jeshuaan uskovaksi. Se onnistui, koska näin näyn, joka paljasti Saatanan syvimmästä olemuksesta välttämättömän. Sen avulla pystyin valitsemaan sanani evankelioidessani hänet.

Mitä paha henkivalta nyt tekee? Ongelmalliseksi heille tilanteen tekee sen, että se tarvitsee arkkienkelin, joka on nainen ja yhteisyyskumppani Herran Jeshuan kanssa. Arkkienkelit ovat kaikki miespuolisia, vain yksi on nainen. Minä olen se puuttunut 7. arkkienkeli, joka on vasta v. 2020 testattu ja valittu. Lisäksi olen Herran yhteisyyskumppani ja kristitty. Saatanakin olisi ollut mahdollinen Herran yhteisyyskumppani, mutta se valitsi paholaisen. Minulle se ei taas tule mieleenkään. Tätä ei ihmiset, joissa on pahoja henkiä ymmärrä. He toistavat yhä uudelleen kysymystään: ”Tuletko meidän puolelle?” He eivät ymmärrä ei-sanaa. Ja mihin tämä kaikki liittyy? Se liittyy 1. Tess. 4:16-17 jakeisiin, joissa tapahtuu ylösnousemus taivaaseen. Lisään tähän vielä sen tosiasian, jotta se tulisi varmasti selväksi: Herran nimi ja ylienkelivalinta on jo muuttumaton ja selvä tosiasia. Nyt odotetaan sitten vain sitä Jahven pasunan soittoa. Siihen herää kuolleetkin!

1. Tess. 4:16-17 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

Puhutaan vielä uudelleen kärsimyksestä. Jahve siis sallii sitä tietyn määrän kullekin ihmiselle. Jokaisella on tietty määrä, minkä he kestävät. Jahve ei salli enempää hänelle. Mutta jos ihminen kestää, niin kärsimystä riittää kyllä ja paljon. Luonteen kehittymisen kannalta sinun pitäisi jopa toivoa sitä, että saat kunnon annoksen kärsimystä osaksesi. Miksi Jahve katsoo parhaaksi, että sinä ja kaikki ihmiset kärsitte? Minulle on vasta nyt selvinnyt (8.1.2021), että se on sielun kehittämiseksi ja vahvistumiseksi, koska taivaassa sielu ei enää kehity! Ota siis kärsimys vastaan jopa iloiten, jos vain voit, sillä sen tarkoitus on hyvä iankaikkisuutta silmällä pitäen.

Ketkä maailmassa ovat kärsineet kaikista eniten? Jeshua, Jahven sielu. Ralfin kärsimyksistä en vielä tiedä. Sen tiedän kuitenkin, että paholainen on varmasti testannut hänetkin. Tiedän senkin, että Ralf pääsee 1000-vuotiseen valtakuntaan. Ja koska paholainen oli kimpussani kaiken aikaa ja nyt on kaiken aikaa vielä kimpussani ihmiset, joissa on pahoja henkiä, niin voin varmuudella sanoa, että helppoa ei ole ollut hänelläkään. Tiedän myös, että jokainen joka on päässyt 1000-vuotiseen valtakuntaan, on kantanut hyvin paljon kärsimyksen taakkaa. Heidät on kaikki tulessa kärvennetty.

Ajatellaanpa sitäkin, että Jahve lähettää sielunsa maailmaan. Sielu on kuitenkin se herkin, puhtain, täydellisin osa meistä. Meidän sielumme on taivaassa, turvassa maailman melskeistä. Hän on sisimmässämme ja taivas on sisäisesti meissä. Mutta Jahve lähettikin tämän puhtaan, oman sielunsa maailman myrskyihin näyttämään sinulle ja minulle mallia, miten pärjätään maailmassa itsensä unohtaen ja lähimmäistä rakastaen. Puhdas sielu meni vielä pimeään tuonelaankin! Jeshua rakasti ja rakastaa Jahvea ja lähimmäistä yli kaiken. Huomaatko, että hän ei valittanut, vaikka hänellä ei ollut edes paikkaa, mihin hän päänsä kallistaisi. Hän punkkasi sitten aina jonkun muun luona. Välillä rahat loppuivat ja ruokaa ei ollut kaikille, vaan hänen piti tehdä ihmetekoja. Hänellä ei ollut omaa rauhaa ja tilaa, vaan ihmiset seurasivat häntä kaikkialle. Hän kulki väentungoksissa, häntä sysittiin ja kosketeltiin, tultiin iholle. Kuka sellaista kestää? Jeshua sanoi myös: ”Miten kauan minun pitää kärsiä teitä!”

Huomaa myös, mitä sinä sen sijaan teet? Mitä keräät? Rahaa, tavaraa ja kokemuksia. Nämä kuitenkin palavat kuin oljet, kun tulee Herran päivä. Sinä et vie mitään mukanasi, kun lähdet taivaaseen. Kysynpä sinulta hyvä ystäväni: eikö kannattaisi nyt kiireen vilkkaa alkaa keräämään aarteita taivasta varten? Mitä ihmettä teet palaneilla oljilla?

Yhä uudelleen Jeshua opetti samoja asioita. Hänen oli pakko. Hänen sanansa jäivät elämään hänen jälkeensä. Hän tiesi tämän. Lue vaikka Jeshuan vuorisaarna, Matt. 5.-7 luvut: on siinä ollut miehillä ulkoaoppimista. Mutta hän toisteli niitä jatkuvasti, eikä ne unohtuneet heidän mielistään. Lopulta evankeliumit syntyivät hänen puheidensa pohjalta. Niissä näkyy ikään kuin Jeshuan kuvajainen monelta suunnalta katsottuna, riippuen evankeliumin kirjoittajasta. Ihminenhän kirjoittaa omasta lähtökohdastaan käsin. Ymmärrys ei ole täydellinen, mutta Pyhä Henki puhuu evankeliumeissa ja muissakin kaikissa Raamatun kirjoissa, se on selvä.

Paholaista ei ole, sanoo Ralf. Herra Jeshua sen aiheutti ristinkuolemallaan. Niin, mutta, mitä nämä ovat, jotka minuakin ovat kiusanneet herkeämättä? He ovat ihmisiä, joissa on pahoja henkiä. Tänne jäi siis pahoja henkiä, kun paholainen heivattiin syrjään. Jos näin on, niin kuka sitten nyt ohjaa pahoja henkiä? Tiedän, että ne on nauhoitettu toimimaan jo maailmankaikkeuden alussa! Ne voivat toistaa toistamistaan samaa litaniaa. Sen lisäksi ihminen, jossa on pahoja henkiä, on itse muuttunut vääryyden kaltaiseksi ja ottanut oppia niiltä. 

Jeshuan ristinkuolema siis syrjäytti kokonaan paholaisen, mutta pahat henget jatkoivat. Ikävä kyllä ihmisen myötävaikutuksella. Nyt ne jatkavat vain niin kauan kunnes Jahve sammuttaa ne pikku hiljaa riippuen siitä, onko niistä hyötyä. Joillakin niitä vielä on. Tiedän, että kun aika on kypsä, niin Ralf ne sitten sammuttaa pois.