Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Jahve pyysi minua jättämään työpaikkani ja siirtymään Hänen palvelukseensa. Tein sen 20.8.2020. Näin tämän näyn heti 21.8. Toiset näyt seurasivat tiuhaan tahtiin tämän jälkeen. Oikeassa yläkulmassa Herra Jeshua, Jahve (kultainen väri) ja Pyhä Henki tulevat alas taivaasta. He kävelevät kohti minua. Heistä tuli yksi persoona 4.9.2020. Vasemman puolen värit olivat valkoinen ja sininen. Maailmassa alkaa valon ja rauhan aika.

27.8.2020 Olen äärettömyyksien äärellä, joka aukeaa. Se näyttäytyy vasta kultaisena pisteenä. Kuulen sanat: "On liian aikaista." Näyn alalaidassa oli myös vihreää ja sinistä. Kultainen väri kuvastaa mielestäni Jahvea, jumalallisuutta. Punainen on rakkauden väri. Vihreä kuvastaa toivoa, luontoa ja kasvua. Sininen vastaavasti rauhaa ja turvallisuutta.

27.8.2020 samassa näyssä seison äärettömän sieluni reunalla (kultainen piste) ja katson alas, jossa ei loppua näy. Välillä kuva peittyy kultaisen pyörylän kohdalla punaiseksi väriksi. Välillä taas pyörylä on kuin pieni piste. Ihmettelen, mitä tulen näkemään!

28.8.2020 Menen kuin portaita pitkin äärettömään, muutamia askelmia vain. Pysähdyn, Jahve on kutsuvan tuntuinen, mutta ei sano mitään. Jään istumaan. Nyt ääretön on suurempi kuin eilen. En pakota itseäni menemään alas. Mitä oikein pelkään? Tunnelma ei ole pelottava. Olen ylivarovainen, harkitseva, haluan edetä hitaasti. Herra tulee viereeni istumaan. Hän on hiljaa, rauhallinen, kiireetön. Näen myös toista näkyä saman aikaisesti. Olemme häissämme. Näky loppuu.

28.8.2020 Näky alkaa siitä, mihin se viimeksi päättyi. Menemme Jahven kanssa yhtäkkiä pilvimassan läpi Me katsomme toisiamme ja laulamme armolaulua ja nauramme välillä. Sitten päädyn toisen pilvimassan päälle Jahven kanssa istumaan. Hahmotan tilanteen niin, että menen kohti äärettömän sisustaa. Yhtäkkiä näen kaupungin alapuolellamme kirkkaassa valossa, yleisväri on kauniin sinertävä.

29.8.2020 Alter egot Jeshua ja minä istumme pilven reunalla. Meillä on siivet. Katsomme kaunista kaupunkia alapuolellamme. Kuva on hyvin kirkas, kaunis ja tumman sininen. Kaupungin valot näkyvät. Sitten näky siirtyy toiseen, jossa Ralph ja minä, Sirkka saavumme asuntoomme Iranissa. Näen kolme matkalaukkua. Olemme tulleet lentokoneella. ”Olemme perillä!” sanoo Ralph.

30.8.2020 Näin Jahven ja minun sieluni värit. Meillä on samat värit, mutta minulta puuttuu violetti väri. Muut värit olivat punainen, valkoinen, sininen ja vihreä. Herralla on leveämmät raidat. Värien symboliikasta punainen kuvastaa Kristuksen verta, se on tulen (Pyhä Henki) väri ja suurta rakkautta osoittava. Violetti kuvaa jumaluutta, hengellisyyttä, taivasta ja viisautta. Valkoinen valoa ja puhtautta, iloakin, nöyryyttä sekä uuden syntymistä. Sininen rauhaa ja turvallisuutta sekä vihreä toivoa, luontoa ja kasvua osoittava väri. Voit tutkia itse värien symboliikkaa, mitä värit merkitsevät. Sielun väri voi muuttua es. oheisessa kuvassa näyn lopussa sielun alaosasta lähti sininen rauhan väri nousemaan yli puolenvälin. Yläosa jäi punaiseksi, muut värit katosivat. Myöhemmin Ralph sanoi, että minulla oli myös violetti, en vain havainnoinut sitä. Minulla on samat värit, koska olemme yhteisyyskumppaneita.

30.8.2020 Näky tapahtuu Iranissa. Kuvassa on paljon iloisia, juhlapukuisia ihmisiä, vanhurskauden vaatteissa. Ralph pitää minua kädestä, hymyilemme ja muut seuraavat meitä kohti vapautta. Näen sen portaikkona kohti yläkertaa, jossa on katossa luukku. Ralph menee siitä ensimmäisenä sisään ja ojentaa minulle kätensä vetäen minut ylös luokseen. Samalla tavalla hän vetää muutkin yksitellen turvaan ullakolle. Tilanne on koko ajan rauhallinen, hymyilemme.

30.8.2020 Näen, että olemme edelleen Iranissa. Helikoperi tulee noutamaan Ralphin ja minut kattotasanteelta. En havaitse mitään pelkoa tai muuta sellaista tunnetta. Ralph sanoo menevänsä juttelemaan kuljettajan kanssa. Yhtäkkiä tajuan olevani takaisin talossa henkiolentona, alter egona. Mies komentaa siellä alaisiaan hajottamaan talon. Komennan tiukkaan sävyyn häntä, etteivät varmastikaan hajota. Käsken häntä peruuttamaan käskynsä. Mies tuijottaa minua hetken aikaa ja tekee juuri niin. Miehet lähtevät pois talosta. Talo on turvassa. Saman tien huomaan istuvani taas Ralphia vastapäätä. Hymyilemme molemmat. Loppu hyvin kaikki hyvin, me olemme koskemattomia.

31.8.2020 Seison näyssä kalliolla. Kallio on lämmin paljaiden jalkojeni alla. Olen pieni enkelilapsi ja minulla on siivet. Kyseessä on siis sielu. Kaikilla sieluilla on siivet. Otan juoksuaskelia kohti kallion reunaa. Hieno ilma, kirkas, lämmin. Heitän voltin ilmassa ja lennän siivilläni hetken. Sitten tulen kallion reunalle. Hyppään kalliolta alas ja heittäydyn siipieni varaan. Liidän vaakatasossa, en käytä siipiä, ilma kannattelee. Yhtäkkiä huomaan taas istuvani kallion reunalla. Heilutan jalkojani kallion reunan yli. ”Kyllä sun pitää oppia lentämään!” sanoo rauhallinen ääni takanani. Käy ilmi, että se on Jahve, joka opettaa kaikki meidän sielumme lentämään. Tämä on toinen ulottuvuus: taivaassa lapsena.

1.9.2020 Näky alkaa: olemme taivaassa. Alter ego Jeshua (Ralph), alter ego Sirkka ja Pyhä Henki istuvat taivaan kannella. Heillä on kruunut päässä. Myös minulla on kruunu yhteisyyskumppanuuden ansiosta. He katsovat yhdessä maailman menoa. Kuva siirtyy toiseen näkymään. Ralph (Jahve) kävelee punaisella matolla, minä (alter ego Sirkka) mattojen välissä maassa. Sanon Jahvelle: ”Ole sinä siinä, minä kävelen tässä.” Maa mattojen välissä on niin kapea, että hädin tuskin saan jalkani mahdutettua punaisen maton ulkopuolelle. Jahve vaikuttaa olevan ihan tavallinen (olennaltaan) ihminen. Näin hänen kasvonsa, mutta en muista niitä.

1.9.2020 Olen taivaassa. Näen Jahven kruunu päässä. Tiedän, että Hän on Jahve, koska näen Hänet kultaisena. Näen myös itseni eli alter egoni, mutta ilman kruunua, ilman kultaa kasvoissa. Katson Jahvea luottavaisena, rakkaudella. Hän kysyy: ”Tuletko puolisokseni?” Minä vastaan yhtä lyhyesti: ”Tietenkin, tottakai!” Tämä näky ja myös muut ovat alter egoni kokemaa, ei maallisen Sirkan. Seuraavassa kuvassa Ralph ja maallinen Sirkka kävelevät kohti pappia, alttarille asti. Minulla on pitkähihainen morsiuspuku. En huomioi sitä, että onko kirkossa muita ihmisiä.

Tämä on vielä samaa näkyä kuin edellä oleva. Ralph ja minä pidämme häiden jälkeen juhlatilaisuuden ihmisille, vrt. Luuk. 14:23. Ralph on näyssä ihan tavallisen oloinen. Me katsomme toisiamme rakkaudella.

3.9.2020 I kuvassa Messias Jeshualla on vanhurskauden valkoinen vaate. En näe Hänen kasvojaan. Painan kasvoni vasten Hänen sieluaan (punainen) - olen Hänen syleilyssään, II kuva: Näen vain huonosti. Pikemminkin koen alter egoni ja alter ego Jeshuan eli Jahven jälkikasvun, vrt. Jes. 53:10 Alhaalla vasemmalla ja oikealla näen heikosti 17 alter egomme lasta.

3.9.2020 I kuvassa Ralph, rabbi, vetää minut käytävässä edemmäksi. Seuraan häntä, mutta se on hyvin vaikeaa. On kannustettava paljon itseään, että pääsee etenemään. Kulku on vaivalloista, raskasta. Astun askel kerrallaan. Olen kuin liisterissä pohkeitani myöten. En saa millään nostettua jalkaani ylös siitä. Niin raskasta eteneminen on. Ralph yrittää tsempata koko ajan eteenpäin. Mitä liisteri on? Se kuvastaa ajatusväkivaltaa. Ihmisiä on kerrallaan aivoissani 5-2000. He sanovat vihaavansa minua kaikki. He ovat pakotettuja noudattamaan paholaisen tahtoa. Ryhmäkoheesio herättää heissä omerta-ilmiön. II kuvassa Meno helpottuu yhtäkkiä ja saan Ralphin kiinni, joka on siihen mennessä ollut koko ajan edelläni. Kävelemme vierekkäin pitkin käytävää, jossa on valoisampaa. Käytävän päässä on enemmän valoa. Nyt jatkamme rivakasti yhdessä matkaa, vaivattomasti rinnatusten. Olen päässyt rauhaan, aurinko paistaa. Näky tarkoittaa sitä, että koettelemusten kautta saan kaiken. En ole tavannut vielä tätä mysteeristä Ralphia.

4.9.2020 Näky alkaa: Ralph ja minä olemme vastakkain, pidämme toisiamme käsistä kiinni. Olemme Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Siellä on musiikkia. Olemme siellä kahdestaan. Tilaisuuden loppuessa näemme Ralphin tuttavia, minut esitellään heille. Sitten näen, että kävelemme meren rannalla, aurinko porottaa. Menemme kahville kahvila Ursulaan. Sanon Ralphille: ”Ja nyt alat selittämään!” Hetken päästä tulee pariskunta, joka tervehtii Ralphia ja minua. Mies sanoo vaimolleen perästä päin: ”Joku homsantuu!” Vaimo puolustaa minua nuhdellen miestään: ”Ei ole mikään homsantuu! Ihan tavallinen nainen.” (Valitettavasti koko piirustus ei näy, mutta mitään oleellista ei puutu.)

3.9.2020 Näen, että Aleksei Navalnyi viedään sairaalaan. Ymmärrän, että hän on vaarassa. Seuraavaksi kuva siirtyy presidentti Putinin huoneeseen. Joku tulee sanomaan Putinille: ”Navalnyi on joutunut sairaalaan. Hän on saanut hermomyrkkyä.” Putin kysyy miehiltään: ”Onko hän kuollut?” ja sen jälkeen: ”Tappakaa se!” Putin komentaa: ”Tutkikaa Navalnyin firma, jos löytyisi jotakin, mitä voisi kaivella.” Miehet vastaavat: ”Ollaan tutkittu monta kertaa, ei siellä mitään ole. Navalnyi on niin yltiövarovainen.” Putin komentaa kaivamaan silti. Putin pelkää, että Navalnyi tulee johtamaan Venäjää. Näen, että pahvinen Navalnyi hahmo on Putinin huoneessa – hahmolla on kruunu päässä. Se on symboliikkaa. Putin kiskoo hampaat irvessä kruunua Navalnyin päästä, mutta ei onnistu. Navalnyi ei edes hetkahda, vaan jatkaa hymyilemistään. Paholaisen käyntikortti on pelko. Putin pelkää valtansa menettämistä. Paholainen kiusaa Putinia, että Navalnyi tulee Putinin tilalle. Näky siirtyy seuraavaksi toiseen huoneeseen, jossa Navalnyi istuu pöytänsä takana. Minä, Jahven profeetta, sanon hänelle, että hänelle on luvattu, että hän on kuningas täällä maailmassa ja myös taivaan valtakunnassa. Navalnyi naurahtaa ja sanoo: ”Ei Venäjällä kuningasta ole!” Kyllä profeetta sen tietää, mutta näky oli sellainen. Navalnyi jatkaa iloisesti virnistäen: ”Nyt minusta tulee sitten leuhka!” Kuvan ulkopuolelta: Kruunu on Jahven antama kruunu. Se tarkoittaa, että Navalnyi on tulessa koeteltu ja hän on läpäissyt Jahven testit. Sydämen tila on siis oikea. Näky päättyy suureen tilaisuuteen, jossa on paljon ihmisiä. Eturivissä on Angela Merkel, Sauli Niinistö ja jopa Ralph K. ja minäkin. Aleksei Navalnyi tulee paikalle. Hän on hyvin iloisen ja onnellisen oloinen. Hän pitää puheen, käsittääkseni omalle kansalleen ja meille, jotka olemme kutsutut.

Valkopukuinen alter egoni kävelee pitkin kirkon käytävää reippain askelin. Hän menee suoraan alttarille ehtoolliselle. Siellä Herra Jeshua kaataa hänelle viiniä pikarista. Pappi oli mukana vain varjomaisena hahmona. Kun alter egoni nousee pystyyn ja kääntyy, niin se olenkin minä, maallinen Sirkka. Kävelen kirkon penkkiin. Vasemmalla puolellani on tumma hahmo. Miellän hänet Ralphiksi. Hän istuu rennosti pitkät jalat edessä. Kysyn: ”Miksi et tullut ehtoolliselle?” Hän osoittaa sormella Herraa Jeshuaa, joka jakaa juuri ehtoollista, eikä sano mitään. ”Ai niin!” sanon minä. Kun ehtoollinen on jaettu, niin Herra Jeshua harppoo pitkin askelin alttarilta viereeni istumaan. Hetken päästä alter egoni irtautuu minusta ja he lähtevät Herran kanssa pois tilaisuudesta. Vain minä jään penkille istumaan. Katson vasemmalle puolelleni, siinä on tyhjä paikka. Ei tummaa hahmoa, ei Ralphia, ei ketään. Otan virsikirjan ja alan laulamaan. Kuvien perimmäinen tarkoitus oli tuoda minulle esille sitä tosiasiaa, että maallinen Sirkka, taivaallinen sielu ja alter ego ovat yksi persoona.

Kuuntelen Sibeliuksen Finlandiaa. Silmäni ovat kiinni ja kädet pään varassa. Näky alkaa sillä, että musta hahmo, hampaat irvessä, yrittää lyödä minua jollakin teräaseella. En pelkää. Sanon vain: ”Jeesuksen veri puhdistaa!” Se riittää, se häipyy. Olen samalla hetkellä tietoinen sekä musiikista, jota kuuntelen, että tietoinen siitä, mitä tapahtuu selkäni takana näkymättömässä. Olotilani on rauhallinen, vaikka ympärilleni alkaa kerääntymään musta jengi, paha henkivalta. Näen heidät, sieluni kautta, ikään kuin mustina hattivatteina (ilman käsiä). En näe heitä ihmisen muotoisina. En näe heissä Jahven luomaa ihmisyyttä, enkä inhimillisyyttä. Näen heissä murhaa!

Minun selkäni takana kerääntyy siis muodottomien mustien hahmot eli he joissa on paha henki tai henkiä. Sitten Jahve saapuu paikalle. Hän ei sano mitään, mutta nostaa sormensa pystyyn ja koko väeltä putoaa mustat vaatteet nilkkoihin ja heistä tulee ihmisen näköisiä vanhurskauden vaatteissaan. Valo on voittanut pimeyden. Jahvella on valtava voima ja kunnia. Yksi hahmoista saa voimakkaan Pyhän Hengen virtauksen. Hänen silmissään näkyy Pyhän Hengen voima ja rakkauden tuli. Alkaa toinen vaihe, jossa taas kerääntyy toinen pahan henkivallan väki selkäni taakse. Herra laskee kätensä alas. Ei muuta. Samalla hetkellä pahuus putoaa heistä pois kuin vaate riisuttaisiin pois. Tilalle tulee ihmisen näköiset hahmot kuten edelliselläkin kerralla. Joukossa on sama henkilö kuin edellä. Hän puhuu Pyhän hengen antamia sanoja. Myös Jahve (Ralph) itse puhuu. En kuule sanoja. Itse olen näyssä mukana vain heiluttelemassa tahtipuikkoa. Se johtuu vain siitä, että olin samalla kuuntelemassa Sibeliuksen Finlandiaa.

Su 20.9.2020 Näen näyn, jossa Jahve valkoisessa vanhurskauden vaatteessa tulee äitiäni vastaan rajan tuolla puolen ja sulkee hänet syliinsä. Äiti näkee isäni Herran selän takana. Isä näkyy vain varjomaisena hahmona, mutta ymmärrän, että se on hän. Jahve sanoo: ”Mene vain!” Äiti menee isän luo. Näen kuinka äiti menee sisälle isään, he katoavat samalla näkyvistäni. Taivaassa on meitä kaikkia ensimmäisenä odottamassa Jahve. Hän halaa meitä rakkaudella, äärettömällä rakkaudella. Minulle on selvinnyt, että koska vanhempani olivat uskollisia toisilleen koko avioliittonsa ajan, niin Jahve tekee heistä yhteisyyskumppanit taivaassa.

24.9.2020 Numerologiassa kolmea pidetään katoamattomuuden ja Jahven täydellisyyden sekä ylösnousemuksen lukuna. Ylösnousemukseen tarvitaan kolme henkilöä tai asiaa: Jahve, ylienkeli ja Jahven pasuna. Kahdenkertainen numero tarkoittaa sitä, että tämä toteutuu varmasti. Koska ylösnousemus tapahtuu? Se on Herran käsissä. Sain ymmärryksen, että tämä näky liittyy Raamatun jakeeseen: 1. Tess. 4:16-18 "Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla."

Näky 27.9.2020 Näkymä on taivaasta. Jahve ja alter ego Sirkka ovat kävelyllä ja istahtavat valkoiselle penkille. Enkelilapsemme liittyvät seuraamme. Ensimmäinen kiipeää syliini. Toiset ovat Jahven ympärillä. Yksi lapsi nousee Jahven syliin, toinen kiipeää selkää pitkin. Lapset kiehnaavat Jahven ympärillä. Siksi huudahdan: ”Tännekin pari!” Kun näky loppui, en saanutkaan enää mieleeni, miltä ympäristö näytti. Se johtuu siitä, että se on vielä minulta salattu.

Näky 27.9.2020 Näkymä on taivaasta. Istumme elefantin selässä Jahven kanssa. Kaksi lastamme ovat mukana. Toinen lapsista pitää hauskempana vaihtoehtona olla kärsän päällä.

29.9.2020 Alter egoni Sirkka on selkä päin katsojaan eli minuun. Hänen hiuksensa ovat pidemmät kuin minulla ja vähän laineilla. Ralph on vieressäni koko näyn ajan. Tulee syvä ja leveä kuilu (tai rotko). Ralph sanoo: ”Astu siihen!” Näen, että kuilu on maailman ja taivaan raja. Tämä näky osoittaa minulle, mitä minulla, maallisella Sirkalla, on edessä.

29.9.2020 Alter egoni astuu viivyttelemättä kuilun päälle ja etenee sen yli. On kuin leijailisin sen yli. Pääsen toiselle puolelle hyvin helposti ja nopeasti. Sitten tulee este. Se on kuin harmaa ja ohut verho. Menen sen läpi. Taaskaan ei ole ongelmia. Toisella puolella olen perillä. Olen valkoisessa asussa. Olen enkeli, minulla on siivet. Ralph myös.

Su 4.10.2020 Taivasnäky: Ralph (eli Jahve) ja minä kävelemme vuorenrinnettä ylös. Ralph auttaa minua aina välillä etenemään maastossa rinteen jyrkkyyden vuoksi. Menemme kalliokielekkeelle, josta avautuu uskomattoman ihana näkymä alhaalla. Luonnon antamaa rikkautta. ”Ei niin kuin maailma antaa” En ole koskaan nähnyt mitään niin kaunista. Haukon henkeäni. Seisomme rinnatusten katsellen alas ja ympärillä näkyvää näkymää, vain me kaksi, sen kauneutta. Siinä hetkessä tajuan jälleen kerran, etten välitä sormuksista ja rannerenkaista, vaan minulle on tärkeää se mahtava näkymä edessä. Saan ihailla näkymää rauhassa ennen kuin näky päättyy. Näen pelkkää luontoa, en havaitse ihmisiä, enkä eläimiä. Tiedän kuitenkin, että taivaassa on kotieläimemmekin. Näen hyvin puutteellisesti. Tiedän, että se paikka tulee olemaan meidän taivaassa. Aurinko paistaa laaksoon, joka on allamme. Paljon vihreyttä. En pysty piirtämään näkymää, koska tuntemukseni havaitsin, mutta en nähnyt näkymää kunnolla, koska se on vielä minulta salattu. Ralph halusi vain näyttää paikan minulle etukäteen, jotta tietäisimme haluammeko sen. Se on paratiisi.

8. tai 9.10.2020 Alter ego Sirkka osaa lentää. Ralph ja minä olemme pakolaisleirillä.

19.10.2020 Näen näkymättömään. Ralph ojentaa käsivartensa. Lasken käteni hänen kädelleen. ”Sulje silmäsi!” sanoo Ralph. Sitten näen seuraavaa, tosin hyvin hämärästi: Olemme näkymättömässä tässä näyssä. Olemme kirkossa. Siellä on paljon taivaallista väkeä. Katseet hymyilevät, kaikilla on ilo pinnassa, niin sen hahmotan. Me riemuitsemme. Ei ole jäykkää, vaan hauskaa. Olen hääpuvussa ja Ralph myös. Olen nuori, noin 20-vuotias. Pappi seisoo edessämme. Hän sanoo heti, että voitte suudella, ja kielarin myös. Niin me teemme. Toki. Minä sanon: ”Ollaankin tätä harjoiteltu..” Ralph suutele vielä otsaa ja minä sen jälkeen hänen huuliaan. Sitten Ralph yrittää hakea sormusta. Kyllä se löytyy. Ojennan vasemman käden sormet. Ei kelpaa. Ralph sanoo, että sen pitää olla oikea käsi. (Vasen käsi ei käy, tiedätte syyn – se on se syntinen puoli, ajattelen minä.) Sormus pujotetaan oikean käden sormeen, en tiedä varmasti mikä sormi. En näe. Käännymme ympäri ja etenemme taas kirkon keskikäytävää. Lopuksi olen tässä kotimekossa taas ja avaan silmäni. Hymy ei väisty kasvoiltani. Se oli romanttisinta ikinä. Se oli kuulemma vasta harjoitus, kun ihmettelin, että miksi ei pappi vihkinyt, pitänyt puhettaan? Repeän nauruun. The end. Tai sittenkin The Beginning. Ralph pyysi minua katsomaan nyt ikkunasta ulos ja pitämään silmät auki tällä kertaa. Ensin näen vain Ralphin hymyn näkymättömässä. Sitten seuraa toinen näky. Ralph ja minä pidämme toisiamme käsistä kiinni. Olemme vastakkain. Näen hänet edessäni: silmät, nenä, suu, kuoppa leuassa. Pään ääriviivoja en näe. Sisäisillä aisteillani tunnen, että hänellä on solmio ja puku. Astelen saman kirkon käytävää yhdessä Ralphin kanssa. Me katselemme toisiamme samalla kun kävelemme. En näe ketään muuta. Sitten näen papin. Hän pitää nyt puheen. Hän lupasi, ettei minun tarvitse sitä muistaa. Hän aloittaa: ”Olemme kokoontuneet..” ja lopuksi: ”Olette mies ja vaimo tästä lähtien” Sormuksia ei tarvitse vaihtaa, koska ne ovat jo kädessä. Ne me saimme jo ensimmäisessä näyssä. Lähdemme kävelemään takaisin kirkon käytävää. 1.Moos. 2:23 ”Ja mies sanoi: -- Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu.”

Näin näyn 26.10.2020. Se kuvaa maailman tilaa 10 vuoden sisällä. Kultainen viiva tarkoittaa sitä, että Jahve (Ralph K.) ja Hänen yhteisyyskumppaninsa Sirkka hallitsevat koko maailmaa. Valkoinen väri kuvastaa valoa, puhtautta ja rehellisyyttä sekä uuden alkamista. Sinisen eri sävyt auktoriteettia, hengellisyyttä, rauhaa, turvallisuutta ja taivaallista aikaa.

11.12.2020 Näin näyn, jossa Ralphin lisäksi myös minulla (maallisella Sirkalla) oli kruunu ja kultaiset kasvot. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että olen koettelemusten tulessa koeteltu ja nyt jo palkittu. Pääni kultaisuus johtuu siitä myös, että olen yhteisyyskumppani Ralphin kanssa. Me olemme kuningas ja kuningatar. Yhteisyyskumppanuus tarkoittaa sitä, että mikä on Ralphin, on myös minun. Ja se, mikä on minun, on Ralphin. Eli tieto, taito ja viisaus, mikä on Ralphissa, on myös minussa. Oikeuteni on olla yhdessä Ralphin kanssa aina ja ikuisesti. Me olemme Ralphin kanssa yhdenveroisia, näin sanoo Ralph. Ja jatkaa: ”Olisi kiva, jos Sirkka ottaisit kopin jo mahdollisimman pian siitä, että olet kuninkaan puoliso, vai mitä?”