Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Älä tapa! - jokainen ihminen on äärettömän arvokas

Esterin kirja 2(3)


Mordokain valta

Kuningas Kserkses antaa Mordokaille paljon valtaa Esterin kirjan luvun 8:8 ja 13 mukaan:

Kuningas sanoi: ”Kirjoittakaa nyt minun nimissäni uusi juutalaisia koskeva käsky oman mielenne mukaan ja vahvistakaa se kirje minun sinetilläni. Ja kuninkaan nimissä kirjoitettu ja hänen sinetillään vahvistettu käsky on peruuttamaton.” Mordokai kirjoitutti kirjeet kuninkaan nimissä, vahvisti ne hänen sinetillään ja antoi ne vietäviksi pikaläheteille, joilla oli ratsuina kuninkaan tallien postihevoset.

Mitä tästä pitäisi sanoa? Taas Kserkses teki sen: luovutti valtansa toiselle ihmiselle. Tämä toinen oli vielä juutalainen ja jäävi tekemään näin suuren päätöksen. Näen asian niin, että Mordokain kädet ovat täynnä verta. Kuningas ei vaatinut edes nähdä määräystä, mikä johti verilöylyyn. Näyttää siltä, että Mordokaille oli annettu jopa kuninkaan sinetti.

Mordokai näyttää käyttäneen yhä lisääntynyttä valtaansa kuitenkin mallikelpoisesti ikävien tapahtumien jälkeen:

Juutalainen Mordokai oli arvossa seuraava heti kuningas Kserkseen jälkeen. Hän oli suuresti arvostettu juutalaisten keskuudessa ja lukuisien heimoveljiensä rakastama, sillä hän toimi aina kansansa parhaaksi ja pyrki kaikin tavoin huolehtimaan heimolaistensa hyvinvoinnista. (Est. 10:3)


Älä tapa

Miksi Mordokai ja Ester eivät sitten noudattaneet Jahven käskyä: Älä tapa? Jahve oli antanut kymmenen käskyn lain. Voit lukea siitä 2. Moos. 20. luvusta. Tässä samassa luvussa sanotaan lisäksi jakeessa 17: "Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen." Tätä jaetta he noudattivat, kun eivät ryöstäneet vastustajiensa omaisuutta.

Jae 13 ”Älä tapa” jäi kuitenkin heiltä huomioimatta. Huomaa myös, että jakeessa 13 ei ole lisätty poikkeuksia, vaan sanotaan asia peruuttamattomasti: ”Älä tapa.”

Voiko Raamatun kohtaa 2. Moos. 21:23-25 soveltaa tähän? Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta. Juutalaisten vihollisethan eivät olleet tappaneet vielä ketään, jolloin juutalaisillakaan ei ollut oikeutta riistää henkeä vastustajiltaan näidenkään jakeiden perusteella.

Sen sijaan Jeshua laittoi nämäkin y.o. jakeet uuteen valoon sanomalla: Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa. Siihen teidät on kutsuttukin, jotta perisitte siunauksen (1. Piet. 3:9).

Mietitäänpä vielä hetken käskyä ”Älä tapa.” Miksi sitten Luvatun maan kansoja piti hävittää Joosuan johdolla? Jahve pyysi sitä erikseen, koska näiden kansojen syntivelka oli niin suuri (4. Moos. 15:31). Se oli ylittynyt, niin että ihmisten huuto oli noussut taivaaseen asti. Koko kansa oli turmeltuneita epäjumalan palvelijoita. Esterin kirjan tapahtumissa ei ollut kuitenkaan kyse tällaisesta asiasta.


Juutalaisen kansan joukkotuhon mahdollisuus ja Jahven tahto

Mitä Esterin kirja opettaa? Juutalaisille se on tärkeä kirja – purim-juhla perustuu sille. Sitä vietetään helmi-maaliskuun vaihteessa. Juutalainen kansa oli vaarassa kuolla kokonaan. Nyt se estyi kuningatar Esterin ja hänen kasvatti-isänsä Mordokain ansiosta. He vaikuttivat kuninkaaseen niin, että pyyntö tappaa juutalaiset peruutettiin.

Korkeassa virassa ollut Haman sai laajat valtuudet tehdä juutalaiselle kansalle mitä vain. Hän suunnitteli seuraavaa: Est. 3:7-11
7. Kuningas Kserkseen kahdennentoista hallitusvuoden ensimmäisen kuukauden aikana, nisan-kuussa, heitettiin Hamanin käskystä puria eli arpaa vuoden jokaisesta päivästä ja kuukaudesta, jotta selviäisi, mikä oli suotuisin päivä Mordokain ja hänen kansansa tuhoamiseksi yhdellä kertaa. Arpa lankesi kahdennentoista kuukauden, adar-kuun, kolmannelletoista päivälle.

Kerrataan vielä uudelleen, mitä numerologia tästä sanoo. Kaksitoista tarkoittaa täydellistä. Tässä yhteydessä se tarkoittaa täydellistä tuhoa. Numero 13 osoittaa ihmisen kapinaa ja syntiä. 1)

8. Tämän jälkeen Haman sanoi kuningas Kserkseelle: "Valtakunnassasi on kansa, joka asuu hajallaan sen kaikissa maakunnissa muiden kansojen seassa, mutta niistä erottautuen. Sen lait ovat erilaiset kuin minkään muun kansan, eivätkä sen kansan jäsenet noudata kuninkaan lakeja. Ei ole oikein, kuningas, että sinä annat heidän olla rauhassa.

Se, että Haman ylipäätään sanoi tällaisen lauseen viittaa siihen, että hän oli antisemitistinen eli juutalaisvastainen. Hän ei ollut objektiivinen, koska on aivan selvää, että juutalaiset noudattivat lakeja siinä kuin kaikki muutkin. Kuninkaan olisi pitänyt selvittää perin pohjin, mitä Haman tarkoitti ja hänen perustelunsa. Hän olisi saanut selville helposti sen, mikä Hamania ärsytti.

9. Jos katsot sopivaksi, niin käske kirjoittaa määräys, että heidät on tuhottava, ja minä lupaan luovuttaa rahastonhoitajillesi kymmenentuhatta talenttia hopeaa vietäväksi kuninkaan aarrekammioihin."

Tässä kohden kuningas on pistänyt vastaan ja älähtänyt, että se maksaa. Kymmenentuhatta talenttia oli valtava summa. Kun Haman lupaa luovuttaa sen, niin kuningas ei keksi muuta, millä Hamanin pysäyttäisi. Mitään kansaa ei saa hävittää pois maailman kartalta noin vain. Sellaista syytä ei ole, että näin saisi tapahtua.

10. Kuningas otti sinettisormuksen sormestaan ja antoi sen Hamanille, Hammedatan pojalle, Agagin jälkeläiselle, juutalaisten vainoojalle,
11. sanoen: "Voit tehdä hopeallesi ja myös sille kansalle mitä haluat."

Kuninkaasta tiedetään, että hän piti paljon juhlista ja juoma virtasi. Hän luotti myös paljon alaisiinsa. Est. 1:13 jae kuitenkin kertoo, että hänen hovissaan oli oppineita, joiden puoleen kuninkaan tapana oli neuvotella asioistaan. Edustettuina oli kaikkia lain ja oikeuden tuntijoita. Nyt hän näyttää sivuuttaneen heidät ja luottavan sokeasti Hamanin sanaan. Oliko juhlat vaatineet veronsa? Halusiko hän vain äkkiä päästä pälkähästä? Hän antoi sinettisormuksensakin alaiselleen.

Mikä tässä olisi ollut Jahven tahto? Kuninkaan olisi pitänyt hoitaa Jahvelta saatua virkaansa luovuttamatta sitä toisille. Hän olisi neuvotellut asioista lain ja oikeuden tuntijoiden kanssa. Hän olisi selvittänyt Hamanin pettymyksen syyn Mordokain suhteen. Hän olisi myös keskustellut Mordokain kanssa. Kuningashan oli käskenyt kumartamaan Hamania ja sitä olisi pitänyt totella. Oli se sitten kuinka hölmöä tahansa. Siitä oli olemassa määräys. Hän olisi selvittänyt asian myös Mordokain kanssa kahden kesken. Päävastuu oli kuninkaalla, joka mieluiten Esterin kirjan mukaan, on väistellyt vastuutaan ja antanut vallan muille ihmisille, jotka hyödynsivät hänen huonoa johtamistapaansa ja mahdollisesti alkoholiongelmaansakin. Eikö kuningas yhtään ihmetellyt sitä, että jokin kansa pitää kokonaan tuhota?

Kaikkialla maakunnissa, missä oli juutalaisia, he surivat, valittivat ja paastosivat asian johdosta. He rukoilivat ja pyysivät Jahven apua. He saivat avun. Näin olen tämän ymmärtänyt Herralta, vaikka sitä ei tekstissä suoraan sanota. Tänä päivänäkin on niin, että ihmisen pitää päättää haluaako hän toimia omassa voimassaan vai Jahven. Jos hän haluaa Jahven apua, niin hänen pitää aina rukoilla. Herra olisi hoitanut tämänkin vaikean tilanteen. Itsekin olen joutunut useampaan kertaan tilanteeseen, jossa Jahve sanoo, että Hän hoitaa asian ja pyytää, että en itse puutu asiaan millään tavalla. Mordokai ei odottanut, vaan kuoleman pelossaan toimi itse.

Se, joka ylentää itsensä alennetaan (Luuk. 14:11). Näin käy Jahven tahdosta Hamanille. Hän kuvittelee itse saavansa kuninkaan erityisen suosion ja määrittelee sen, miten häntä pitää kunnioittaa. Kunnioituksen saakin hänen harmikseen Mordokai ja hänet itsensä nöyryytetään. Tapahtuneen jälkeen hänen vaimonsakin varoittaa häntä juutalaisen kohtelemisesta, mutta Haman ei nöyrry, eikä kadu. Sitä Jahve olisi häneltä halunnut. Hänet kutsutaan uusiin Esterin pitoihin. Hän olisi voinut siellä ottaa asian puheeksi, koska siellä olivat läsnä hänen lisäkseen vain kuningas Kserkses ja kuningatar. Hän olisi voinut yrittää estää juutalaisen kansan surmaamisen ja pahoitella asiaa, mutta hän valitsee toisin. Pidot päättyvät hänen surmaamiseensa hirsipuuhun, jonka hän on pystyttänyt Mordokaita varten. Tapahtumat vyöryvät kiihtyvällä tahdilla kohti suurta tuhoa.

Mordokai sai lopulta peruutettua juutalaisten surmaamisen. Se olisi vallan hyvin riittänyt. Juutalaisten vainoajille ei olisi tarvinnut tehdä mitään. Juutalaisillahan oli nyt hyvä mies hovissa, kuninkaan lähellä. Kuninkaan lähin mies sekä puoliso olivat molemmat juutalaisia. Kaikki veren vuodatus olisi voinut loppua tähän, vai mitä? Jahve tahto oli tämä. Juutalaisen kansan piti pysyä elossa. Tämä riitti siihen Jahven suureen suunnitelmaan, jossa Jeshua oli syntyvä juutalaiseen kansaan. Muu verenvuodatus oli liikaa.

Mordokai päätti toisin. Est. 9:3 mukaan Mordokailla oli jo niin suuri valta, että muut virkamiehet pelkäsivät häntä, eivätkä asettuneet poikkiteloin. Juutalaiset saivat nyt käydä niiden kimppuun, jotka olivat suunnitelleet heidän tuhoamistaan. Kukaan ei asettunut heitä vastaan (Est. 9:2). Missä oli oppositio ja kyseenalaistaminen? Näin juutalaiset surmasivat kaikki vihollisensa, tuhosivat vastustajansa perin juurin ja tekivät heille mitä halusivat (Est. 9:5). Juutalaiset riemuitsivat ja juhlivat tapahtunutta ja purim-juhla sai alkunsa.

Miksi näin kävi? Jahve oli neuvonut häntä toisin. Mutta Mordokai näki, että hänen hetkensä oli tullut: heikko kuningas ja kuningattarena hänen ottotyttärensä, joka teki kuten hän halusi. Juutalaisilla oli ollut koko historiansa aikana ongelmia siinä, että muut kansat vieroksuivat, uhkailivat ja jopa vihasivat heitä. Mikä oli helpointa? Tuhota kaikki juutalaisten vihaajat, jotta tilanne helpottuisi vastaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan ollut Jahven tahto. Hän toki iloitsi, kun juutalainen kansa säilyi. Mutta Jahve on luonut kaikkien ihmisten kaikki sielut. Hän pitää kaikkia arvossa. Mordokain toiminta näiltä osin on ymmärrettävää, vaikka jaloa ja laupiasta se ei kyllä ollut. Kaukana siitä. Lisäksi tämä aika ei ollut vielä otollinen Jahvelle. Mordokain olisi pitänyt odottaa sopivampaa aikaa. Mordokai oli voimakas, hänen egonsa ei ollut heikko. Jahve olisi voinut käyttää häntä paremmin otollisemmalla ajalla. Olen ymmärtänyt niin, että Jahve kyllä opasti Mordokaita, mutta hän ei kuunnellut Häntä, vaan järkensä ääntä, mikä ei ollut tässä tapauksessa viisasta.

Mikä oli Jahven suunnitelma juutalaisen kansan eduksi? Olisiko Mordokai ollut suunnitelmassa mukana? Muistathan, että Jahve halusi, että pakkosiirtolaiset palaavat kotimaahansa. Näin ei ollut kuitenkaan käynyt kuin osittain. Israel on heidän maansa. Heidän olisi pitänyt palata sinne. He kuitenkin jäivät kukin omille paikkakunnilleen. Mordokailla oli suuri valta ja kunnia, koska juutalaisten joukkosurma pystyttiin peruuttamaan. Hänen tehtävänään olisi ollut kehottaa kaikkia juutalaisia palaamaan maahan, jonka Jahve oli heille antanut iankaikkiseksi perintöosaksi. Hänellä olisi ollut tarvittavat johtajan ominaisuudet. Mitä olisi tapahtunut, jos kaikki juutalaiset olisivat päässeet takaisin omaan maahansa? Mitä sanot juutalaisten joukkosurmista holokaustissa ja pogromissa ja sitä ennenkin aika ajoin? Niitä ei olisi tapahtunut lainkaan. Ihmisen valinnoilla on hyvin suuri merkitys. Jos Jahve ei saa sinua ohjata, niin paholainen ottaa sen kyllä hoitaakseen. Aina jompikumpi ohjaa.