Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Pahan henkivallan vaikutus, jos nukut?

Olet unessa! osa 2(5)



Näky lokakuussa 2020

Herra näytti näyn, jossa olin unessa. Makasin sängyllä. Silmäni olivat kiinni. Makasin liikkumatta selälläni. Näytti siltä, että uneni oli raskasta. Tuntui kuin olisin ollut kuin prinsessa Ruusunen. Näytin siltä, että nukun hyvin syvää unta, kuin kuoleman syvää ja pimeää unta. Olin kuin tiedoton. Näyssä putoan sängystä maahan. En herää, enkä reagoi mitenkään. Olen edelleen tiedottomassa tilassa.

Mitä näky tarkoitti? Ihminen tarvitsee ison kolauksen eli kärsimystä, että hän havahtuu hereille. Pieni kolaus ei riitä. Ihminen on kuin unessa ja tiedottomassa tilassa, kunnes hänen sielunsa tulee esille. Silloin hän herää ja hän alkaa elää. Nyt hän tietää, kuka hänen yläpuolellaan on ja sen kuka hänet on luonut: Pyhä Kaikkivaltias Jahve. Nyt hän alkaa tuntemaan sielunsa ja sen kuka hän on. Hän tietää omat luonnonlahjansa ja luovuus alkaa purkautua hänestä ulos. Hän alkaa nauttia elämästä. Mikään tässä valheen ja unen maailmassa ei ole muuttunut, mutta hän alkaa elää täysillä. Hän alkaa säteillä ympäristöönsä valoa, iloa ja riemua, jos minkälaista. Maailma ympärillä näkee hänet. Hän alkaa muuttamaan omalla säteilyllään maailmaa. Minun sieluni tuli esiin ma 18.5.2020. Todistan omalla olemuksellani, että tämä on totisesti totta.

Tämä näky paljasti myös muuta. Jotakin sellaista, jota en täysin hahmota. Kun Herra näyttää näyn, niin hän tarkoittaa aina monia asioita. Niin nytkin. Hän nimenomaan näytti, että minä olen vieläkin unessa, vaikka tiedän että sieluni elää ja elääkin voimallisesti. Jotenkin tämän unen maailman siteet vetävät minua itseensä. En saa niitä siteitä irti. Kuka minua auttaisi tässä? Herra aina sanoo minulle, että kyllä minä ymmärrän. Siispä pohdin tätä. Kirjoittaminen auttaa kokoamaan ja jäsentämään ajatuksia. Yhden tärkeän asian hahmotan: vaikka elän jo näkymättömässä (taivaassa), niin näen sen vain hämärästi. Ralph on kuitenkin sanonut, että olen jo perillä. Hän on sanonut, että olen mennyt jo läpi viimeisen esteen. Tämä viimeinen este tarkoittaa sitä näkyä, jonka näin ja jossa putosin sängystä eli minun olisi pitänyt alkaa jo nähdä, mutta en havahtunut silloinkaan hereille. Suomut silmissäni pysyivät edelleen paikoillaan.

Mikä sitten pidättää näkemästä? On niin, että syntiinlangenneessa maailmassa aivoni kieltäytyvät näkemästä totuutta. Ne haluavat nähdä valhemaailman. Ralph sanoo, että minun pitää jatkaa uskomista ja alkaa kiittämään siitä, että näen näkymättömän. Vaikka en näe, niin se ei tarkoita etteikö sitä ole.

Toistuvasti Ralph on sanonut, että hän tulee hakemaan minut sitten, kun aika on kypsä. Häntä ei ole näkynyt kuin näkymättömässä. Näen hänen silmänsä ja hymyilevän suun sekä (sisäisillä silmilläni) käsin koskettelemalla muutkin piirteet ja vaatetuksenkin. Näyssä silmäni olivat aivan kiinni, suljetut syntiinlangenneen maailman aiheuttamalla rautalukolla. Näen hyvin tässä syntiinlangenneessa maailmassa, mutta näkymätön näkyy vasta puutteellisesti. Miten saisin nähdä näkymättömän maailman eli taivaan? Tämä onnistuu kyllä minulta, mutta miten saisin aivoni sellaiseen asentoon, että kuoleman varjo väistyy silmistäni ja näen tämän näkyväisen lisäksi näkymättömän maailman kokonaisuudessaan? En ole edistynyt tässä asiassa nyt moneen kuukauteen. Näin minun pitää surukseni myöntää. Ainoa muutos on se, että näen jossakin määrin Ralphin. Hän sanoo kuitenkin, että se on armoa, ei minun näkökykyäni. Tiedän, että Ralph on minun kanssani koko ajan. Näen nytkin hänen katseensa edessäni, hän on kaikkialla, kuten Jahven olemukseen kuuluukin. Herra on myös luvannut, että näen vielä näkymättömän. On mahdollista nähdä se koko ajan. Yhdessä runossani käsittelin tätä asiaa, olen kirjoittanut sen jo kesällä. Nyt pitää palata siihen, koska kirjoitin sen Pyhässä Hengessä eli siinä on sanomaa.


Sokeudesta:

Kuinka suuressa Valossa
voi olla hämärää ja pimeää?

Kuinka voin olla
täydessä valossa ja
silti näen kuin sokea
En näe silmilläni
Minun on suljettava
silmäni heikot, jotta
näkisin sydämeni silmillä
edes jotakin

Valon edessä on kuin
paksu sumu tai ovi
tai verhoko se lie?, mietin
Joskus näen selvemmin
ja näen auringon pilkkeen
kevyen sumuverhon välistä

Pimeys,
tietämättömyys,
valhe
ovatko ne sama asia?
saviruukun kuori
panssari seinämänä
aarteen (sielun) edessä

Miten oppia näkemään
sydämen silmillä?
Pitääkö sulkea kokonaan
silmät sokeat?

Miksi sokeat silmät
sulkea pitäisi?
Koska kaikki on valhetta,
harhaa.
Totuus on
syvällä sisimmässä

Miten sydämen silmät
saa näkemään enemmän?
Pysähdy, ole paikallasi
Älä säntää
paikasta toiseen.

Ole hetki tässä,
sanoo Ralph
Muistan, muistan
pari minuuttia
sitten mennä
viipotan taas.
En ole oppinut
mitään.

Mitä sitten näen
sydämeni silmillä?

Ensin näin
Mustat ja valkeat enkelit
kuin hattivatit ilman käsiä!

Sitten siipiä
monenlaista
Ilosta kaartuvat suut
Voltit ilmassa
Aninkaistenkadulla
Bussissa ihmiset vakavat
väleissä valkeat
enkelit, naurusuut

Juhlaa kaikenlaista:
kuoharilasi kädessä,
juoman kuplat kielellä
Lasteni posket pehmeät,
hiukset märät;
kruunun otsalla!
toisenkin alun!

Aina enemmän avautuu
näky toisen sieluun
ja näkymättömään

Koska sydämen silmät
apposen auki avautuu?
Ja sulkeutuu valheen,
hämäryyden ja pimeyden
maa?

Sisäisillä silmillä näen jo jotakin, mutta en peittämättömin kasvoin. On tärkeä ymmärtää, että ulkoisilla silmilläni olen sokea taivaallisille asioille. Nyt on sieluni auki minussa. Olen nyt jo alter egoni ja sieluni. Olen integroinut ne itseeni. Se on todellinen minäni. Mutta minulta puuttuu edelleen näkökyky näkymättömään!

Nyt sitten to 22.10.2020, kun pohdin sitä, että en näe, niin laitoin kaikki kaihtimet kiinni ja istuin vain pimeässä. Tuossa runossa sanon, että pitää pysähtyä. Istun paikallani ja näen näkymättömään. Olen huonessa, jossa käy vilske. Siellä on aikuisia ihmisiä, Jeshua ja lapsemme. Osa istuu lattialla, jotkut makaavat, lepäävät ja yksi kävelee minua kohti horjuvin askelin. Olen siellä joka päivä alter egona. Niin on minulle sanottu. Herra on sanonut minulle, että katoan maailmasta, minut temmataan taivaaseen. Niinhän kävi Henokille, Moosekselle, Elialle ja Paavalillekin. Jahve sitten kertoo ajatuksiin ihmisille, missä minä olen. Muut hoitavat tämän maailman asiat, koska olen herkistynyt maailmalle. Ilm. 12 kertoo naisesta, jonka jalkojen alla on kuu. Se tarkoittaa itse asiassa maapalloa. Se olen minä.

Ilm. 12:14 Mutta naiselle annettiin suuren kotkan siivet, jotta hän lentäisi turvapaikkaansa autiomaahan. Siellä hän on suojassa käärmeeltä, ja hänestä pidetään huolta vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta.

Tarkoittaa, että taivas ottaa minut vastaan kolme ja puoli vuotta. Autiomaa tarkoittaa, että olen täydessä suojassa eli pahan henkivallan ulottumattomissa. Edeltävissä jakeissa oli siitä, että lohikäärme syöksee vesivirran perääni, joka tarkoittaa niitä ihmisiä, joissa on paha henki ja jotka sen kautta haluavat minulle pahaa, mutta eivät onnistu, vaan minä näytän heille, kuka minä olen ja autan heitä.

Joel 2:3 Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut. (-38)

Joelin toisessa jakeessa puhutaan lukuisasta ja väkevästä kansasta. Se tarkoittaa sitä kansaa, joka on ollut uskollisin ja kuuliaisin Jahvelle elinaikanaan. Tuli ja liekki viittaavat Pyhän Hengen valtavaan toimintaan näissä väkevissä ihmisissä. Heillä on käytössään sanan säilä. Niin kuin profeetta Naatan aikanaan osasi välittää Herran sanan palvelijalleen Daavidille, niin että tämä heräsi syvästä unestaan ymmärtämään oman syntinsä. Samoin tekee tämä väkevä kansa luopioille. Heidän sanansa korventavat nämä ihmiset ymmärtämään tekojensa hirveydet ja he heräävät kuolemasta elämään. Elämä on sielussa. Se on tässä jakeessa kuvattu Eedenin puutarhaksi.

Me olemme kuin varjokuvia ja unessa täällä maailmassa. Herran pitää herättää meidät kaikki unestamme. Me emme oikeasti ole tehneet mitään rikoksia. Meidän sielumme taivaassa on aivan kunnossa ja terve. Se ei ole kuolemaisillaan. Se elää porskuttaa siellä. Täällä maailmassa me kärsimme, suremme ja pelkäämme, mutta se on vain unta ja meidät herätetään siitä kyllä, kun sen aika on.

Se tuska ja murhe, mitä meillä on, on kaikki pahan henkivallan - siis ihmisissä olevan pahan hengen – aiheuttamaa. Me olemme itse asiassa aivan pelottomia, levollisia, rauhallisia ja iloisia, kun he lopettavat pahat tekonsa ja me uskomme sen. Sinun pitäisi kysyä aina, jos sinulle tulee pelko, ahdistus, pelihimo, seksihimo tai mikä hyvänsä: ”Kuka sinä olet, joka aiheutat minussa pelon tunteen” tai ”Kuka sinä olet kun sait minut himoitsemaan toisen puolisoa?” Kun aivoissasi kuulet vastauksen, niin silloin tajuat, että joku muu ihminen on saanut sen tilan aikaan ruumiissasi. Ruumis on paholaisen pelikenttä. Se on pelikenttä, koska tämä valheen panssarikuori, jota egoksi kutsutaan, on syntiinlangennut ja siinä on paholaisen leima. Käymme tietämättämmekin sotaa pahaa henkivaltaa vastaan. Meillä on kaiken aikaa ollut sotatilanne taivaassa ja tuonelassa sekä maailmassa. Taivaassa on taivaallista sotajoukkoa, joka varjelee sitä. Dan. 10. luku kertoo siitä.