Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Haavamme syntyvät omista ja muiden ihmisten vääristä valinnoista

Jumala ei haavoita ketään!




Kirjailija A.W.Tozer on sanonut: "Jumala harvoin käyttää mitenkään merkittävällä tavalla henkilöä, jota hän ei ole haavoittanut syvästi.”

Tämä kyllä laittaa pohtimaan onko asia näin? Lähden pohtimaan asiaa vähän kauempaa historiasta, mutta katsotaan, mitä Pyhä Henki haluaa sanoa tästä asiasta. Se on varmaa, että Mooseksella oli varmasti sellainen olo, 40 vuoden erämaavaelluksellaan, kuten minullakin vastaavalla osiolla, että tuntui kuin Jahve olisi kaukana. Tuntui, että Hän ei ole elämässäni lainkaan. Hän oli hiljaa 40 pitkää vuotta. Sen jälkeen Hän tarttui Moosekseen ja minuun vahvalla kädellään. Jokin sisäinen tyhjyys, haava tai reikä kuroutui nopeasti umpeen, kun luin Raamattua. Sen jälkeen kun uudestisynnyin v. 2012, paholainen kävi kimppuuni kuin herhiläiset konsanaan. Olin kuin hunaja, jota karhut himoitsevat. En saanut hetkenkään rauhaa. Ihmettelin mielessäni, että miten muut kristityt pärjäävät sen kanssa. Minusta tuntui kuin minua olisi jatkuvasti rusikoitu ja haavoitettu. En voinut kuin koko ajan toivoa, että tämä loppuu joskus. ”Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan.” Tämä kaikki pahuus ja kipu, mikä minulle siitä aiheutui, on kuitenkin vain kuin pahaa unta. Se alkaa jo hämärtymään mielessäni, eikä sitä kannata enää edes pohtia. Kun tartut auraan, älä katso taaksesi.

Enemmän minua kyllä kiinnostaa tuo Tozerin sanonta. Olen itse asiassa eri mieltä siinä mielessä, että Jahve aiheuttaisi meissä haavamme. Paholainen saa kyllä toimia meidän kanssamme tietyissä rajoissa, mutta sinä ja minä valitsemme sen, tartummeko sen pyydykseen kiinni vai potkaisemmeko sitä kunnolla. Paholainen on se, joka meitä satuttaa ja satuttaakin häikäilemättömästi ja syvästi. Olomme voi olla kuin olisimme vereslihalla. Tämä tunne tulee yleensä toisten kristittyjen kautta, mutta toisinkin on. Mistä sitten synnintunto johtuu? Jahve sallii sen, että toinen ihminen, jossa on vähintään yksi paha henki, sen aiheuttaa. Paha henki herättää syyllisyydentuntomme. Muistutanpa tässä taas mieleesi sen, että paholainen on vain henki. Hänellä ei ole ruumista kuten ihmisellä. Paholainen tarkoittaa aina ihmistä, jossa on vähintään yksi paha henki. Paha henki on pyytänyt päästä tämän ihmisen sisimpään ja onnettomuudekseen tämä ihminen on suostunut.

Jos sinulla, rakas lukijani, on tällainen tai tällaisia pahoja henkiä, niin nykyisin riittää jo se, että sanot sanat: ”poistukaa minusta saastaiset henget!” – se riittää, koska Jahvella on nykyisin jo niin suuri valta, voima ja kunnia. Hänellä on kruunu ja valtikka. Hän haluaa, että vapaaehtoisesti haluat niistä eroon, Hän ei pakota. Vapaaehtoisesti halusit ne sisimpääsi ja vapaaehtoisesti purat sen sopimuksen pahan/pahojen henkien kanssa. Muistathan, että paha henki tarkoittaa sitä suomeksi, että se haluaa aina sinulle pahaa. Se haluaa tappaa sinun sielusi. Sisimmästäsi käsin se käy oikein hyvin.

Herra sitten käyttää hyödykseen sitä, että paholainen on saanut sinut pyydykseensä. Hän vapauttaa sinut siitä. Itse et pysty. Pyydys saa sinut lopulta tarttumaan vapaaehtoisesti Herran ojennettuun käteen ja apuun. Ihminen ei pysty koskaan kääntymään itse Herramme puoleen, vaan Jahve häntä sitten vetää, kun aika on valmis. Olet täysin mahdoton. Et vain ymmärrä, koska nukut niin syvää unta. Paholainen on aiheuttanut syvän unesi, kun pistit kätesi värttinään, kuten prinsessa Ruusunen konsanaan. Olet syntiinlangennut ja haluat ja teet vain ja ainoastaan pahaa. Kun alat tehdä hyviä töitä, niin ne ovat Raamatunkin mukaan Isän tekoja. Näin sanoi jo Jeshuakin aikanaan maailmassa ollessaan.

Jahve voittaa maailmassa olevan pahan voimat, et sinä. Sinä olet vain se, joka valitset hyvän ja pahan välillä. Mennään sitten siihen, että voiko Jahve käyttää meitä syntisiä? Ei voi, ei mitenkään. Ei toinen sokea voi auttaa toista sokeaa; molemmat putoavat kuoppaan. Paras ihmisen ominaisuus on kyky kuunnella ja sen lisäksi pysyä vaiti. Kuka tämän osaa?

Kuvitellaanpa tilanne, että keskustelet kasvokkain jonkun ihmisen kanssa, jolla on hätä. Olet myötätuntoinen kristitty. Hän alkaa selittämään, vaikka että on homoseksuaali. Tämä ei käy lainkaan pirtaasi. Saat voimakkaan tunnereaktion ja se näkyy kasvoiltasi väistämättä. Olet tuomitseva ja tuomitseva katse paljastaa sinun mustan sydämesi. Tilanne menee ohi, koska toinen osapuoli pelästyy ja haavoittuu. Hän ei voikaan luottaa sinuun. Hän ei haluakaan avautua sinulle. Hän ei tule kohdatuksi ja kuulluksi hädässä olevana, ainutlaatuisena yksilönä, jonka Jahve on luonut.

Jumala ei haavoita ketään, vaikka jotkut niin väittävät, ihmistä haavoittaa toinen ihminen, joka on syntiinlangenneen olemuksensa vanki. Kuka voi auttaa? En ymmärrä kuinka kukaan muu voi auttaa kuin Herra. Sinun pitää opetella myötätuntoa ja empatiaa. Sitä voi harjoitella. Samoin harjoittelethan kuuntelemisen kykyä ja kykyä olla hiljaa. Paras paikka on olla se hiljainen ja myötätuntoinen vierelläkulkija.

Voidakseen tulla omaksi itsekseen ja auttaa muita, ihmisen on mentävä sille tielle, jolle Herra johdattaa. Se näyttää pahalta, se sattuu lihaan, kuten kristityt sitä olotilaa kuvaavat. Jeshua itse viitoitti sinulle kipujen ja kärsimysten tien. Muutoin ei voi olla. Kun kohtaa itsensä kipujen ja kärsimysten kautta ja kun kova panssarikuori, jota egoksi kutsutaan, halkeaa ja murenee, niin saman tien tilalle liukuu kauniisti sinun taivaallinen sielusi. Se, jonka Jahve itse loi.

Silloin kykenet seisomaan ja toimimaan Jahven apuna Hänen työssään. Kykenen siihen, entä sinä? Egosi on lähtökohtaisesti Jahven vastustaja ja vihollinen. Tietenkin on, koska egosi on syntiinlangenneen olemuksesi valhekuori. Vastaani tulee jatkuvasti tällaisia ihmisiä, joiden ego suuntautuu kohti paholaista ja sen toimintaa. Kun he valitsevat koko ajan väärin, niin he väistämättä haavoittuvat syvästi. Mutta pitää muistaa, että sen tarkoitus on, että ego lopulta murenee palasiksi ja sielu nousee tuhkasta kuin kaunis Feenikslintu.

On myös jokin suurempi merkitys sillä, että tuleeko sielusi esiin kärsimyksesi kautta vai Jahven armosta. Sen vuoksi pyydän sinulta pitkämielisyyttä sille, että jos Jahve laittaa sinut kipujen ja kärsimysten tielle, niin se tarkoittaa sitä, että sinä kestät sen. Tämä siksi, koska Hän ei anna koskaan meille kannettavaksi enempää kuin jaksamme. Muista vaikeissa elämän tilanteissa rukoilla paljon ja nojaa Herran rintaa vasten.

Koska olet syvässä unessa, niin et ymmärrä yhtään blogikirjoituksianikaan. Voin puhua vain sielullesi, egosi ei ymmärrä yhtään, mistä puhun. Se on kuin hepreaa, vai mitä? Ongelma ei siis ole minun kirjoituksissani, vaan sinun mielessäsi, joka on syntiinlangennut. Sielusi on saatava auki. Jahve, sielusi ja hyvin vaikeat olosuhteet ovat ainoat, jotka saavat sinut hereille ikiunestasi, muuten ei voi olla.