Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Jumalan suuri suunnitelma osa 1, 2(3) sekä henkivalloista ja valinnoista


Kuulen kolmiyhteisen Jumalan äänen päässäni. Tarkalleen ottaen aivoissani. Kuulen Hänen äänensä selvällä suomen kielellä, vieläpä samalla murteella kuin mitä itse puhun. Kun kuulen Hänen äänensä, niin kuulen myös paholaisen äänen. Tämä on väistämätöntä. Sopimukseen kuuluu se, että molemmat saavat vaikuttaa ihmiseen samalla tavalla. Se, mikä on sallittua Herralle, on sallittua myös paholaiselle.

Eräänä lokakuun päivänä v. 1961 syntyy ihan tavalliseen maanviljelijäperheeseen tyttölapsi. Perheeseen on siunaantunut paljon lapsia. Ja lisää syntyy tämän jälkeenkin. Isä Jumala näkee jo kohdussa, miten sinulle käy. Mitä valintoja teet. Valitsetko uskoa Jeesukseen Kristukseen. Hän näkee siis minun valintani. Hän näkee sen, että elämässäni on ykkössijalla pyhä kolmiyhteinen Jumala ja sen jälkeen vasta kaikki muu. Hän näkee, että kestän paholaisen juonet ja koko ajan seuraan Hänen, sieluni ja suojelusenkeleitteni viitoittamaa tietä. Hän antaa Pyhälle Hengelle valtuuden puhua minulle sanoin. Se oli myös minun oma toiveeni, olin rukoillutkin sitä. Tosin en tiennyt, että kun Herra saa avata sanaisen arkkunsa, niin ovi aukeaa myös paholaiselle.

Sopimukseen kuului myös se, että en saanut tietää sitä, että myös paholainen sai oven auki. Luulin pitkään, että se on tietenkin aina Herra, joka puhuu. En osannut aavistaakaan, ettei niin olisi ollut. Sehän toimii salassa ja pukeutuu valkeuden enkeliksi. Myöhemmin kun sain sen tietää kommellusten kautta, niin ymmärsinkin, miksi kaikki ei ollut ollutkaan aivan järkeenkäypää. Kaaduin monta kertaa ja kerran todella pahasti. Raamattutuntemukseni ei ollut hyvä, koska aloin lukea sitä toden teolla vasta v. 2012. Mutta sydämeni oli kääntynyt täysin Herran puoleen.

Olin Jumalassa löytänyt jotakin niin rakkaudellista itseäni ja muita ihmisiä kohtaan, että mikään ei voinut tulla minun ja pyhän kolmiyhteisen Jumalan väliin. Ei paholaisen valheetkaan. Se suuri, epämääräinen kaipaus, jota olin tuntenut koko ikäni murrosiästä lähtien, kuroutui umpeen v. 2012. Kaipaus oli ollut suurta ikävää Isääni kohtaan, joka minut oli luonut. En vain ymmärtänyt ennen, mikä kaipaukseni aiheutti. Mikään ei tyydyttänyt sitä kaipausta. Ei kukaan muu kuin Jumala. Jumalan rakkaus pelasti minut. Minua ei vetänyt Hänen puoleensa niinkään syntini, vaikka sekin oli suuri syy, vaan Isän suuri Rakkaus. Sitä olin kaivannut koko ikäni. Halusin pitää Herran Jeesuksen viitan liepeestä kaksin käsin kiinni siitä lähtien, kun uudistuin uskossa.

V. 2014 Pyhä Henki alkoi puhumaan minulle. Ensin Hän puhui sanattomasti, mutta tunsin sen vartalossani. Sitten myöhemmin sanoin. Uudestisyntyessäni paholainen kiinnostui minusta toden teolla. Ja kun Pyhä Henki alkoi puhumaan minulle, niin sen jälkeen paholainen teki sen myös, mutta toimi salaa.

Ei liene sinulle yllätys, jos kerron, että paholainen puhuu paljon ja turhia asioita. Se takertuu yksinkertaisiin arkipäivän asioihinkin, jos sallit sen. Pyhä Henki taas ei. Kun Pyhä Henki puhuu, niin Hän puhuu asiaa koko ajan. Hän puhuu aina Raamatun mukaisesti. Minun on kuunneltava joka ainut sana, mikä Hänen suustaan lähtee, koska yksikään sana ei saa ”varista pöydältä maahan”. Joka ikinen sana on tärkeä ja sellainen, että siihen pitää kiinnittää huomiota. Hän ei koskaan syytä. Hän vetäytyy, jos vastustat Häntä. Sinä et halua, että Hän vetäytyy pois eli haluat tehdä juuri niin kuin Hän neuvoo, vaikka et ymmärtäisi miksi. Tämä siksi, että Hän rakastaa sinua ja Hänellä on aina hyvä tahto sinua kohtaan. Olen niin onnellinen, että tilanne on nytkin juuri tämä. Hän auttaa kaikessa, kun kirjoitan tätä blogiani tai evankelioin. Hän auttaa myös arkipäivän asioissa, jos ne ovat merkittäviä. Asioissa siis, joilla on iankaikkista merkitystä tai viivästyttävät kehitystäsi. On myös asioita, joihin Hän ei puutu ollenkaan. Hän pitää yksityisyyttäsi suuressa arvossa. Hän on paras ystäväni. Hän puhuu aina totta kaikesta ja kaikista. Hän rakastaa poikkeuksetta kaikkia ihmisiä. Hän kirkastaa Kristusta, ei koskaan itseään. Hän on Persoona ja kaiken kunnioituksen ansaitseva.

Yritän opettaa teille paholaisesta. Opetan vain sen, minkä olen itse oppinut. En kirjoita siitä koskaan isolla alkukirjaimella, niin mitätön ja halveksittava se on. Oli aika jolloin pelkäsin paholaista paljon. Oli aika, jolloin ajattelin, että sillä on suurempi valta kuin Jumalalla! Se yritti ja yrittää kaataa minua jatkuvasti maahan asti. Mutta Jumala näki jo kohdussa ollessani, että pääsen maanpäälliseen paratiisiin. Siellä Jumala hallitsee ja silloin paholainen on pikkiriikkinen tekijä. Sen myrkkyhampaat ovat tylsät, se ei pysty vaikuttamaan minuun enää mitenkään. Erotan täysin nykyisin sen, sanooko minulle jotakin Pyhä Henki vai paholainen. Herra oikaisee kyllä, jos ensin ymmärrän jollakin tapaa väärin. Jos satun olemaan peilin edessä, niin ymmärrän ja näen sen vielä selvemmin: suupieleni kääntyvät heti alaspäin kun se on asialla, sanokoon kuinka järkevältä kuulostavaa hyvänsä. Se on tosin niin hölmö, että järkevyys ei ole sen ominaisuus sinällään.

Paholainen pukeutuu valkeuden vaatteisiin. Se toistaa käyttäen Herran sanoja. Se puhuu täsmälleen yhtä ystävälliseen sävyyn. Äänen sävykin on sama. Se on matkija ja myös varas, niin kuin Raamattu sanookin. Se puhuu joko sitä, mitä pelkäät tai sitä, mitä toivoisit. Se antaa neuvoja yksinkertaisimmistakin arkipäivän asioista, koska se haluaa saada sinusta hallintaotteen. Älä kuuntele sitä, äläkä noudata sen neuvoja.

Se kehottaa ja toivoo, että eristäytyisit muista ihmisistä, mutta Herra haluaa toisin. Hän haluaa, että olet yhteydessä Hänen lisäkseen myös toisiin ihmisiin, kaikenlaisiin ihmisiin, seurakuntaan ja oppisit tietämään, mitä on ykseys. Raamattu kutsuu paholaista käärmeeksi. Käärme välittää myrkkyänsä ihmiseen. Se vaikuttaa siten, että se hidastaa ajatusprosesseja ja järjen käyttöä.

Se yrittää varastaa Herran Jeesuksen identiteetin sekä sinun kunnioituksesi ja rakkautesi Herraa kohtaan. Paholaiselle mikään ei ole pyhää. Se puhuu aina valheita, ei koskaan totta. Se ei halua sinulle koskaan hyvää, vaan aina pahaa. Lisäksi on niin, että jos Herra sanoo minulle jotakin, niin paholainen tekee välittömästi vastaiskun ja samalla äänensävyllä vielä. Se pitää oppia erottamaan. Ja se, mihin sinua kehotan on se, ettet tottele ääniä ollenkaan. Se pystyy kaatamaan kenet hyvänsä, se on sille helppoa. Olet sitten kuinka älykäs hyvänsä. Älykkyys ei riitä, sinun pitää olla viisas Herrassa Jeesuksessa. Älä kuitenkaan pelkää, jos voit, sekin on paholaisen tuntomerkki: se herättää mielellään pelkoa. Tunteesi: pelko, masentuneisuus, alakulo, viha, suru jne. on sille taistelukenttä, jossa se saa suuria voittoja. Se tarttuu tunteisiisi siten, että se tuo mieleesi surullisia, ikäviä asioita, jotta mielialasi laskisi. Se tuo myös ajatuksiisi ilon tapaista tunnetta, vaikka lukisit juuri Herran ristintyöstä! Siksi sanon että sinun on opittava tarttumaan tunteisiisi: ne eivät ole aina totta. Se haluaa tappaa sinut ja sielusi. Se haluaa, että Herrasta tulee kulmakivi, johon kaadut. Se haluaa, ettet hyväksy kaikkia kaatumisiasi ja petyt Häneen ja syytät Häntä, vaikka syy kaatumisiisi on omat huonot valintasi ja se, että toimit paholaisen teillä, jossa ei Kristuksen valoa ole.

Se rakastaa sitä, että Isää Jumalaa ei kunnioiteta niin paljon kuin meidän pitäisi. Me tunnemme Herran Jeesuksen, mutta Isä on meille tuntemattomampi. Me emme edes kunnolla hahmota sitä, että Hän on Isämme, juuri Hän on meidät luonut. Hän on luonut myös sielumme, joka on täydellisen ihana ja ainutlaatuinen. Ei ole kahta samanlaista ihmistä maapallolla. Saamme iankaikkisen elämän ja kaikki kyyneleemmekin pyyhitään pois. Maalliset murheet jäävät ikuisesti selkämme taakse Isän suuren suunnitelman ansiosta.

Kristityissä yhteisöissä on paljon paholaisen vaikutteita. Ei-uskovat ovat käytökseltään joskus paljon miellyttävämpiä ja paremmin käyttäytyvämpiä kuin me kristityt. Se sotkee ja saastuttaa kaiken mahdollisen, minkä vain voi. Etenkin kristittyjen välit. Ja nauraa vielä sen päälle. Pyhä kolmiyhteinen Jumala on maalitaulu numero 1. Ja uudestisyntyneet kristityt numero 2.

Minä kyllä pärjään sen kanssa nyt. Potkaisen sitä aina kuin mahdollista. Yksi asia, mikä saa sen eniten raivon partaalle, on ylistää Jumalaa. Sitä se ei siedä lainkaan! Toinen, tosin jo vähäisempi asia, on se että olet iloinen, tyyni ja rakkaudellinen. Ja myös se, että teet juuri kuten Raamatussa neuvotaan tekemään. Jätät syntisen elämäsi, annat Herran puhdistaa sinut vääristä teoistasi. Olet ystävällinen kaikille ja suvaitsevainen. Katsos kun sinä et ole tuomari, vai mitä? Hymyilet kaikille ja evankelioit ihmisiä jatkuvasti. Et arvostele muita.

Sanon vielä tähän väliin, että Jumala ei ole lakihenkinen, eikä yhtään nipottaja. Hän ei vaadi sinulta koko ajan jotakin. Olisi hyvä, jos sinä haluaisit laittaa paholaiselle kampoihin. Ja kampoihin laitat myös siten, että et nosta niin paljon omaa arvoasi, älä ylpisty omista saavutuksistasi, vaan kerää mieluummin taivasta varten aarteita. Ne tuovat sinulle levon, rauhan, ilon ja rakkauden. Nämä ovat kaikista tärkeimmät henkiset ja hengelliset siunaukset, mitä voit saada.

Mitä vielä kertoisin? paholainen on huumorintajuton. Joku kelvoton voi tosin pitää sen huumorista, koska se nauttii toisten kristittyjen mollaamisesta. Se haluaa syyttää koko ajan jostakin. Se yrittää koko ajan, että ylpeytesi nousisi. Se yrittää myös, että arvostelisit muita negatiivisesti: ulkonäköä ja suorituksia. Se nauttisi, jos vihaisit ja olisit anteeksiantamaton jollekulle. Tänään yhtäkkiä oivallan, kun olen ihmetellyt, että miksi se sanoo minulle toistuvasti: ”Nyt ylpeytesi nousee!” Se ei kuitenkaan nouse, se ei voi nousta, koska minut on koeteltu ja seulottu. Tajuan siis yhtäkkiä, että se kuvittelee ylpeyteni vielä nousevan, koska se ei näe enää sisimpääni! Se lakkasi näkemästä, kun pääsin paratiisiin runsas vuosi sitten. Nyt vasta ymmärrän sen. Se siis hokee niitä samoja lauseita, joita se on jo vuosia tyrkyttänyt minulle, koska se ei saata ymmärtää, että ihminen ei ylpisty enää paratiisissa, jossa itse Isä Jumala hallitsee. Se haukkuu minua toistuvasti ulkonäöstäni, syömisestä ja pukeutumisesta. Ei se muuta keksi, se ei voi enää puuttua mihinkään. Se yrittää syyttää minua edelleen, mutta se ei onnistu. Ensinnäkään Isä ei sitä salli. Ja toiseksi tiedän, että kaikki syyttäminen on paholaisesta.

Itse vältän puhumasta sille. Mutta välillä en pysty sitä oikein estämäänkään. Olen kysynyt sitä, että miksi se ei jätä minua rauhaan, kun sillä ei ole mitään merkitystä, mitä se sanoo. Olen sen sanomisille välinpitämätön, täysin välinpitämätön. Välillä voi kyllä ärsyttää ylipäätään se, että se ei lopeta. Se on sanonut minulle, että se on hänen tehtävänsä, kuolemalta saatu. Olen ymmärtänyt, että se ei uskalla, eikä voi olla hiljaa. Se pelkää blogikirjoituksiani ja joka kerta se pyytää etten niitä julkaisisi. Sen mielestä ne ovat huonoja, mutta se tietää että ne ovat kirjoitetut Pyhässä Hengessä ja siksi se pelkää. Se ei pääse vaikuttamaan yhtään, kun kirjoitan, koska Herran käsi on minun ylläni. Sekin lukee Jumalan sopimuksessa.

Sen lisäksi, että se haukkuu minua, niin se syöttää jatkuvasti aivoihini ajatuksia, joista tiedän, että ne eivät ole minun. Ja minä ymmärrän, että juuri sinulla lukijani, on tämä sama ongelma. Paholainen syöttää koko ajan ajatusten tasolla sinulle virheellistä informaatiota. Ole siis tarkkana, ettet joka ajatuksestasi itseäsi syytä, koska niitä ei tarvitse pyytää Jumalalta anteeksi. Vain niitä pyydät anteeksi, jotka ovat sinun itsesi tuottamia ajatuksia. Siispä neuvon sinua: pysy koko ajan läsnäolon tilassa, jotta voit siepata joka ainoan ajatuksesi kiinni. Mikä on oikeasti minun ajatukseni ja mikä jotakin muuta.