Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Maria, Jeesus ja Jumala, kaiken suunnittelija 1(2)

24.6.2020

Herra antaa minulle aina aiheen, mistä kirjoitan. Näin on ollut alusta alkaen. Hän sanoo, kun olen kirjoittanut valmiiksi blogin Johannes rakastaa Jeesusta, että minun pitäisi kirjoittaa Mariasta. Siitä on jo aikaa, kun sain tämän tehtävänannon. Monta kertaa minulle tulee tunne, että minun pitää kirjoittaa aiheesta, josta en tiedä tarpeeksi ja siksi alan viivytellä ja hangoitella vastaan. Niin ei saisi tietenkään tehdä. Katsotaan, mitä Pyhä Henki minulle ja Sinulle asiasta haluaa kertoa.

Luuk. 1:26-38 Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen luotaan.

Kun lukee näitä jakeita, niin huomio kiinnittyy loppujakeeseen. Marian suostumukseen siihen, että hänestä tulee äiti, vaikka hän on koskematon. Vaikka hän ei ymmärrä kaikkea, niin hän suostuu silti heti. Jumala haluaa Marian suostumuksen sille, että hän tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä. Kun me toimimme Jumalan tahdon mukaan, niin se ei ole pelkästään sitä, että me nöyrästi teemme sitä, mitä Hän kulloinkin haluaa meidän tekevän. Vaan se on sitä, että Hän kysyy käykö tämä sinulle? Hän ei koskaan aiheuta sinulle pahaa hyvän varjolla, koska Hänessä ei ole pimeyttä. Toki Hän kuitenkin tietää senkin, mitä sinä vastaat, mutta sinulla on vapaus valita. Niin oli Mariallakin.

Jumala on tukalassa tilanteessa: Jeesuksen vanhempien piti molempien olla Daavidin sukua. Molempien piti olla lisäksi juutalaisia ja hurskaita Jumalan silmissä ja elää nuhteettomasti kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan. Kuinka monta tällaista ihmistä luulet olleen tuona aikana?

Kerron tässä vaiheessa vähän Messias -sanasta sekä Herran Jeesuksen sukuluettelosta.

Messias (voideltu, hepreaksi מָשִׁיחַ, Mashiach) oli alun perin muinaisen Israelin kuninkaista käytetty arvonimi, mutta myöhemmin nimitys tuli tarkoittamaan profeettojen lupaamaa tulevaa pelastajakuningasta. Kristinuskon käsityksen mukaan Jeesus on tuo profeettojen lupaama Messias, minkä vuoksi hänestä käytetään myös nimitystä Kristus (kreik. Χριςτος), joka on Messias-nimen kreikankielinen käännös. (Wikipedia 2020).

Jeesus Kristus on Messias ja Kuningas ja siihen oikeutettu isänsä Joosefin ja äitinsä Marian kautta. Matt. 1. luku kertoo Juudan kuningaskunnan perimyslinjasta. Joosef, Marian mies, syntyi siihen sukuun. Joosefin esikoinen oli perimyslinjassa seuraava. Joosef kasvatti Jeesuksen esikoisenaan. Hän on siis itseoikeutettu, kiistaton Juudan Kuningas, koska Hän elää.

Luuk. 3:23-38 mukaan Marian sukuluettelossa on myös Joosef, koska Marian isä piti Joosefia poikanaan. Kummankin sukuluettelon kautta Jeesus todistetaan Daavidin jälkeläiseksi ja siten Messias-kelpoiseksi.

Marian suostuminen Jumalan pyyntöön oli hyvin tärkeää. Hän oli silloin nuori nainen, mutta hän suostuu heti. Hän ei ala ihmettelemään, että mitä muut ihmiset sanovat, kun huomaavat, että hän on raskaana. Hän iloitsee, kun voi tehdä Jumalan tahdon. Hän on nöyrä, hänen sydämensä asenne ja tila on kaunis ja vakaa. Jumala tarvitsee hänen suostumuksensa. Muut asiat kyllä hoituvat ajallaan.

Maria elää Nasaretissa, joka oli pieni asuinpaikka tuohon aikaan. Ihmiset tietävät toistensa asiat. Yhteisöllisyys on arvossaan. Naimaton nainen, joka olisi raskaana, olisi kaupungin häpeäpilkku. Jumala ei voinut muuta tehdä, koska Jeesus lapsen piti olla syntynyt Pyhästä Hengestä ja neitsyestä. Jes. 7:14 Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel (Nimi Immanuel merkitsee 'meidän kanssamme on Jumala').

Joosef alkaa empiä naimisiinmenoa, kun kuulee, että hänen morsiamensa on raskaana. Silloin Herran enkeli puuttuu tilanteeseen ja saa Joosefin vakuuttuneeksi siitä, että Maria on siinnyt Pyhästä Hengestä ja on sopiva puolisoksi.

Raamatussa on kerrottu hyvin vähän Marian myöhemmistä vaiheista. Mistä luulet tämän johtuvan? Se johtuu siitä, että Mariaa ei pidä ylistettämän. Hän oli Jumalan palvelijatar, hän teki Jumalan tahdon. Se oli hyvä asia, erinomainen asia. Mutta itsessään, tässä maailmassa, hän oli aivan tavallinen tyttö Nasaretista. Maria ei haluaisi mitään suitsutusta, palvontaa ja kunniaa teostaan, ei punaista mattoa jalkojen alle levitettäväksi, ei mitään. Hän teki sen, minkä hän kykeni tekemään, ei muuta. Tiedätkö, että hän haluaisi, että kaiken kunnian ja kiitoksen saa Jumala, Isä Kaikkivaltias, hänen rakas poikansa Jeesus Kristus ja Pyhä Henki. Se riittäisi hänelle. Hän kummeksuisi ja pahoittelisi sitä palvontaa, miten katolinen kirkko häneen suhtautuu. Ihmistä ei pidä koskaan ylistää. Ihminen ei ole koskaan ylistyksen arvoinen. Ainoastaan Jumala on.

Se ylistys, mitä vyörytetään Marian päälle, pitäen häntä neitsyenä edelleen ja perisynnittömänä on valhe ja sitä ei pidä hyväksyä. Tämä siksi koska Jumala on totuus ja valhe on valhe ja saatanan maaperää. Kirkon pitää ylistää ja palvoa Isää Kaikkivaltiasta, ei ihmistä, ei edes Mariaa. Erään kerran kävin katolisessa kirkossa ulkomailla. Petyin ja kauhistelin näkemääni. Kirkon keskivaiheella oli kyllä Jeesus ristillä. Se oli hyvä. Mutta sitten kirkkoa ympäröi isot patsaat eri ihmisistä, jotka oli nostettu pyhimyksen asemaan. Tuntui, että mittasuhde oli se, että Jeesus on pieni ja ihminen, pyhimykseksi korotetut, olivat pääosassa siinä kirkossa. Voin pahoin siinä kirkossa ja lähdin pian pois. Toistan uudelleen: ihminen on aina vain vaillinainen ihminen. Ketään ihmistä ei voi korottaa, ei koskaan. Ei myöskään Mariaa, saati sitten paavia. Teot eivät ratkaise, vaan sydämen asenne ja lojaalius Isää kohtaan. Maria oli lojaali ja sydämen tila oikea. Niin oikea, että hän ymmärsi kyllä, että kaikki kunnia kuuluu Jumalalle, yhtään piiruakaan ei kuulu hänelle.

Ongelma Marian, pyhimysten ja paavin palvonnassa on se, että se on pois Jumalan palvonnasta. Se on suorastaan oksettavaa eikä vähäpätöistä lainkaan -etenkin, kun se on saatanankin tahtotila, kun kirkossa palvotaan lihaista ihmistä! saatana haluaa juuri tätä, että Jumalaa halveksitaan kirkossamme. Katsos kun on niin, että toiselle on omistautunut ja antaa kunnian ja toista on halveksiva (Matt. 6:24). Näillä toimilla katolinen kirkko halveksii Jumalaa ja kunnioittaa saatanaa ja ihmistä. Mieti: Jumalanpalveluspaikassa toimitaan saatanan tahdon mukaan. Palvotaan ihmistä. Poljetaan Jeesuksen Kristuksen ristintyön suurta merkitystä. Ei kunnioiteta Jumalaa, Isäämme. Eikö me muisteta Raamatusta edes sitä, että Herra ei anna kunniaansa muille?

Mitä Maria mahtoi kokea pienessä yhteisössään, kun juoruilijat saivat tietää raskaudesta? Hänellä oli Joosef ja Elisabeth tukenaan. Se on ollut vaikea tilanne, mutta hän selvisi. Nyt on sitten toisin: häntä palvotaan ja nostetaan jalustalle, mitä hän ei toivoisi, eikä haluaisi. Kumpikaan ei ole hyvä, koska me haluamme sisimmässämme, että meitä rakastetaan, kunnioitetaan ja arvostetaan sellaisina, tavallisina ihmisinä, mitä me kaikki olemme.

Ja evankelisluterilainen kirkko sitten. Missä se menee harhaan? Kirkot ammottivat monessa paikassa melkein tyhjyyttään. Onneksi tuli korona. Opittiin, että netin kautta saadaan Jumalanpalveluselämä kaikkien ihmisten kuuloetäisyydelle. Jos vaikka edes sattumalta joku epäilijä tai kipuihinsa apua etsivä saisi lohdutuksen, aarteen, joka ei häviä. Aarteen, jota ei ruoste, eikä koi raiskaa (Matt. 6:19).

Luuk. 2:11 Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Paimenet kedolla saivat tämän sanan ja välittivät tiedon Marialle ja Joosefille. Ja muistatko, mitä Raamatussa sanottiin Jeesus lapsesta, kun hänet oli viety ylös Jerusalemiin ympärileikkauksen jälkeen? Luuk. 2:30-32 hurskas Simeon sanoo lapsesta näin: ”Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.” Fil. 2:7 mukaan Jeesuksen havaittiin olevan olennaltaan sellainen kuin ihminen. Ja, kun aikaa kuluu, niin äiti Maria unohtaa arjen myllerryksessä nämä paimenten ja Simeonin sanat.

Mitä hurskas Simeon vielä sanoi: ”-ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä..” (Luuk. 2:35, -38 käännös; myös King James käyttää sanaa ”soul”, sielu). Mikä ero on siinä käykö miekka sydämen läpi vai sielun läpi? Kun se menee sielun läpi, niin sinä putoat polvillesi ja tuntuu kuin koko olemassaoloasi uhataan. Näin tapahtui Jeesuksen äidille, Marialle, kun hän näkee oman poikansa ristillä kärsivän. Näin tapahtui Herrallemme Jeesukselle, kun hän ristiä kantaen tiellä Golgatan putoaa polvilleen. Toki hän putoaa polvilleen siitäkin syystä, että häntä on ruoskittu ja pahoinpidelty edeltävä yö. Toinen syy on se, että hänen sieluaan uhataan. Koko hänen olemassaolon oikeutustaan uhataan. Samoin kävi minulle: lyyhistyin konkreettisestikin maahan polvilleni ..ja samoin käy tai on jo käynyt sinulle. Tiedän sen, että jokaisen ihmisen kohdalla kerran elämässä käy niin, että hänen sieluaan uhataan, miekka käy sen läpi. Miekka käy sielun läpi, kun olet uudestisyntynyt. Ja tiedätkö mitä? Sille on syynsä. Sille on niin ihana syy, että sinä hyväksyt sen täysin. Isä, Kaikkivaltias, kunnianarvoisa Jumala on sen takana ja kaikki mihin Hän koskee on kultaa, silkkaa kultaa. Siispä sinähän nouset siitä tuskan alhosta, kampeat itsesi pystyyn ja jatkat elämääsi ja viimeistään taivaassa sinä saat tietää vastauksen kysymykseesi: ”Miksi?” Ja sanon vielä: yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että sinä paranet Herran Jeesuksen siipien alla ja kaikki haavasi kuroutuvat umpeen (Jes. 58:8). Yritä nyt vain sitten heti huutaa Herraa Jeesusta avuksi, kun näin tapahtuu. Ei ne sinun kaverisi mitään voi. Eikä kilautus kaverille, Eikä whatsupp -viestit, eikä mitkään. Mutta Herra Jeesus nosti minut heti ylös, välillä kyllä melkein vuoden ajan taaperruin uudelleen aina melkein maahan asti, mutta en ihan maahan asti, kun Hän tuki aina oikealla kädellään. Ihan niin kuin Raamatussa sanotaan, vai mitä? Jes. 41:10 Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä. Ja siitähän selvittiin ja kunnialla vielä. No hard feelings anymore!

Mietitäänpä sitten sitä, kun Jeesus on ristillä. Raamattu kertoo, että Herran Jeesuksen ristin juurella seisovat Maria, Jeesuksen äiti ja Johannes, opetuslapsi. Nyt Maria on saapunut katsomaan oman rakkaan poikansa ristiinnaulitsemista. Poikansa, jota hän ei ole juuri nähnyt kolmen vuoden aikana. Miekka iskee Marian sieluun asti, kun hän katsoo poikansa kuolemaa ristillä- Hän itkee ja menee rikki kuin saviruukku sitä kovaa iskettäessä. Itku tulee siitä kivusta, mitä poika joutuu kestämään. Mutta se tulee myös huonosta omastatunnosta, kun hän on jättänyt seuraamatta Jeesusta evankelioimistyössä.
Muistathan Marian sisaren Salomen, Johanneksen ja Jaakobin äidin, joka sen sijaan seurasi Jeesusta tukijoukoissa. Mutta Maria ei seurannut. Huomiota kiinnittää myös se, että Golgatalla ristin juurella Jeesuksen veljet eivät olleet paikalla, koska heistä ei sanota mitään. Kun Jeesus evankelioi kansoja, niin myöskään niissä kertomuksissa ei puhuta Jeesuksen äidistä, sisaresta, eikä veljistä. Jos he olisivat olleet mukana, niin heistä olisi sanottu jotakin, vaikkakin hyvin pientä.


..jatkuu seuraavalle sivulle