Runoja, kevät 2020
Elämä on absurdia
Sinä luulet eläväsi,
vaikka olet kuollut!
Menetät elämäsi,
mutta saat sen,
kun annat elämäsi Kristukselle
Et ole enää kuollut,
vaan virkoat eloon,
Olet ollut kadoksissa
elämän labyrintissä
Kadoksissa itseltäsi
ja nyt löytynyt
Sinä ja taivaallinen Isäsi
riemuitsette ja iloitsette:
vihdoinkin pääsette yhteyteen ykseydessä
Elämä on luopumista
Elämä on luopumista
Että saat tilalle parempaa
Elämä on särkymistä
jotta eheydyt
Lasin on tyhjennyttävä,
jotta se voi täyttyä
Vanhan on väistyttävä,
jotta pyhyys Jeesuksessa
voi kasvaa
Näkymätön ja näkyvä
Näkyvä maailma,
vääristynyt kuva,
kuin Linnanmäen peilisali
Mikä näistä kuvajaisista
oikein olen minä ja Sinä?
Kuvajainen, ulkoisilla aisteilla havaittu.
Epäselvä, epätarkka
Puolitotuus,
emävalhe?
Näkymätön maailma,
vain sisäisillä silmillä koettu
Aavistus totuudesta.
Armoa, armoa kaikki
Sisäiset silmät
syvällä sisimmässä
näkevät kauas ja
perimmäisen totuuden.
Vastakohtaisuuksia
Sinun pitää rikkoutua palasiksi,
jotta Sinusta tulee kokonainen,
oma itsesi
Olet heikko ja pelokas,
mutta voi niin vahva
Kristuksessa Jeesuksessa!
Suojaverkko
Turva ei ole minä ja olosuhteet
Eikä ystävä,
kallehinkaan
Turva on heittäytyä trapetsilla
joka aika
Herran käsien varaan.
Hyppy tyhjään,
ilman suojaverkkoa,
siltä tuntuu?
Suojaverkko on Herran syli!
Vuorilinna
(mm. Ps. 91, Luuk. 15 pohjalta)
Herra on Sinun turvasi ja linnasi,
Hän on Sinun Jumalasi
Huuda Häntä avuksesi,
Huuda: ”Jeesus auta!
Herra armahda!”
Herra ei nuku, eikä torku
Hän katsoo taivaastaan,
eikä Hänen kätensä
ole liian lyhyt
Sinua auttamaan
Kun olet eksynyt
ja voi niin kaukana
Hän näkee ja tuntee ahdinkosi
Hän juoksee Sinua vastaan
ja ojentaa kätensä puoleesi
”Anna nyt jo minun Sinut armahtaa!”
Hän lankeaa kaulaasi,
suutelee Sinua hellästi
ja siunaa Sinut
kädellään ja hyvyydellään
”Anna Sinä minulle rikkomuksesi,
Minä annan Sinulle Jeesuksen
ristin työn ja ylösnousemuksen.
Älä koskaan lähde
ristin luota pois.
Siellä tapahtui kaikki
Kaikki on kaikille anteeksiannettu”
Hän on vuorilinnasi ja pelastajasi.
Turva,
oiva verraton.
Otteita vuorisaarnasta
Jeesus sanoo:
Rakasta vihollisiasi
ja rukoile
niiden puolesta,
jotka Sinua vainoavat
Jos rakastat niitä,
jotka rakastavat Sinua,
mitä ihmeellistä siinä on?
Älä kokoa
itsellesi aarteita,
Maanpäällisiä turhuuksien
turhuuksia,
Kokoa itsellesi
aarteita taivaaseen
Missä on aarteesi,
siellä on sydämesi
Etsi ennen kaikkea
Jumalan valtakuntaa
ja Hänen vanhurskasta tahtoaan,
niin Sinulle annetaan kaikki
Mene sisään ahtaasta portista
se vie elämään
Jos menet avarasta portista
se vie pois Jumalan luota.
Isä Jumala, kaikkivaltias
antaa aurinkonsa nousta
niin hyville
kuin pahoillekin
ja Hän lähettää sateen
niin hurskaille kuin
jumalattomille