Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

USKO


Heb. 11:1 mukaan ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”

Lutherin mukaan yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. Oikea usko syntyy Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Usko on luottamusta Jeesuksen sovitustyöhön ja valmiutta tarttua Jumalan tarjoamaan armon lahjaan (https://evl.fi/tutki-uskoa/mita-usko-on/luterilaisuus/yksin-uskosta-ja-armosta).

Raamatussa ja Heb. 11. luvussa on mainittu useita uskon sankareita. Haluan kertoa Abramista, josta myöhemmin tuli Abraham. Abramilla oli vaimo nimeltään Sarai (Saara). Eräänä päivänä Herra sanoo Abramille: ”Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille" (1. Moos. 12:1-3). Abram uskoo sen, mitä Jumala hänelle sanoo ja lähtee seuraamaan sitä tietä, minkä Jumala hänelle osoittaa. Abramin mukana lähtee myös hänen veljensä ja vaimonsa. He eivät tiedä lainkaan määränpäätä, mihin he ovat menossa. He vain seuraavat Jumalan tahtoa. He uskovat. Abram on 75 -vuotias.

Herra ilmestyy Abramille Kanaaninmaassa Sikemin seudulla, Moren tammella. Herra sanoo: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan." Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle” (1. Moos. 12:7). Alttarin rakentaminen kuvastaa Abramin kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Abram saa Jumalan mielisuosion saadessaan kohdata Hänet. Raamattu kertoo, että Sarai on hedelmätön. Miten Abramista tulee suuri kansa, kun hänen vaimonsa on hedelmätön? ”Lootin erottua Abramista Herra sanoi Abramille: "Nosta silmäsi ja katsele tästä paikasta pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, sillä koko sen maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikiajoiksi. Minä teen sinun jälkeläisesi lukuisiksi kuin maan tomuhiukkaset: jos osaat ne laskea, osaat laskea jälkeläistesi määrän. Lähde vaeltamaan maata pitkin ja poikin, sillä minä annan sen sinulle.” (1. Moos. 13:14-17). Nyt sitten Herra lupasi maan hänelle ja hänen jälkeläisilleen ikiajoiksi. Tänä päivänäkin maa on jo osittain Israelin hallussa. 

Jumala puhuu Abramille näyssä ja antaa lupauksensa: "Älä pelkää, Abram. Minä olen sinun kilpesi, ja sinun palkkasi on oleva hyvin suuri." Sarai oli hedelmätön. Se oli häpeä tuohon aikaan. Abramkin tuskittelee asialla ja sanoo Jumalalle: "Herra, minun Jumalani, mitä sinä minulle antaisit? Olenhan jäänyt lapsettomaksi, ja minun omaisuuteni perii damaskolainen Elieser. Ethän ole antanut minulle jälkeläistä, ja siksi palvelijani saa periä minut” ja Jumala vastaa: ”Ei hän sinua peri, vaan sinut perii sinun oma poikasi.” Ja Herra vei hänet ulos ja sanoi: "Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä" (1. Moos.15:1-5). Jumalan sana vahvistaa uudelleen Abramin uskoa ja toivoa. Abram uskoo Herran lupaukseen, ja Herra katsoo hänet vanhurskaaksi (jae 6).

Sarai ei jaksa odottaa Herran aikaa ja sanoo Abramille: "Herra ei ole sallinut minun synnyttää. Makaa siis minun orjattareni kanssa; ehkäpä hän voi synnyttää minulle lapsen" (1. Moos. 16:2). Abram myöntyy Sarain ehdotukseen. Lapsen nimeksi tulee Ismael. Abram on tuolloin 86 -vuotias. Mutta Ismael ei ole Jumalan antama lupauksen lapsi. Vaan Abram ja Sarai toimivat omassa voimassaan. He ajattelevat, että he auttavat toimillaan Jumalaa. Jumalaa, joka ei meidän apuamme tarvitse. Se minkä Hän lupaa, sen Hän tekee itse. Meidän tulee odottaa Hänen aikaansa. Heidän uskoaan ja toivoaan koetellaan.

Seuraavaksi Raamattu kertoo, että kun Abram on 99 -vuoden ikäinen, niin Herra ilmestyy hänelle ja sanoo: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Vaella koko sydämestäsi minun tahtoni mukaisesti, niin minä otan sinut liittoon kanssani ja teen suureksi sinun jälkeläistesi määrän. Tällainen on liitto, johon minä sinut otan. Sinusta on tuleva monien kansojen kantaisä” (1. Moos. 17:1-4). Amplified Holy Biblen mukaan jae 1 kuuluu näin: ”I am God Almighty; Walk [habitually] before Me [with integrity, knowing that you are always in My presence], and be blameless and complete [in obedience to Me] ja suomeksi: ”Minä olen Jumala, Kaikkivaltias. Vaella [jatkuvasti] Minun edessäni [ehyellä sydämellä, tietäen, että sinä olet aina Minun läsnäolossani], ja ole nuhteeton ja täydellinen [kuuliaisuudessasi Minua kohtaan].

"Älköön siis nimesi enää olko Abram, vaan olkoon se Abraham, koska minä teen sinusta kansojen paljouden isän. [Nimi Abraham muistuttaa heprean sanoja, jotka merkitsevät 'kansojen paljouden isä'.] Minä annan sinulle paljon jälkeläisiä, ja sinusta on polveutuva kansakuntia ja kuninkaita. Minä pidän voimassa liiton sinun ja myös sinun jälkeläistesi kanssa, ikuisen liiton sukupolvesta toiseen, ja minä olen oleva sinun Jumalasi ja sinun jälkeläistesi Jumala. Minä annan sinulle ja jälkeläisillesi pysyväksi perintömaaksi koko Kanaaninmaan, jossa nyt asut muukalaisena, ja minä olen myös sinun jälkeläistesi Jumala.” (1. Moos. 17:5-8)

Jumala puhui edelleen Abrahamille: "Pysykää uskollisesti tässä liitossa, sinä ja sinun jälkeläisesi sukupolvesta toiseen. Tämä ehto teidän on täytettävä siinä liitossa, jonka olen tehnyt sinun ja sinun jälkeläistesi kanssa: teidän tulee ympärileikata jokainen mies ja poikalapsi. Leikkauttakaa pois esinahkanne. Tämä on merkkinä liitosta, joka on meidän välillämme, minun ja teidän” (1. Moos. 17:7-11). Meillä kristityillä on pysyvä perintömaa, taivas. Me olemme Abrahamin jälkeläisiä. Emme verisitein, vaan uskon kautta. Meille on annettu vain yksi ehto: meidän on annettava ympärileikata sydämemme. ”Ympärileikatkaa siis sydämenne" (5. Moos. 10:16). Esinahan pois leikkaaminen oli sellainen konkreettinen, näkyvä asia, joka sai heidät muistamaan, keneltä he ovat liiton saaneet. Me tarvitsemme konkretiaa, jotta me muistamme uskollisesti pysyä Herran liitossa. ”Näin te kannatte ruumiissanne merkkiä siitä, että minun tekemäni liitto on ikuinen. Mutta jokainen ympärileikkaamaton poistettakoon kansansa parista. Hän on rikkonut liiton" (1. Moos. 17:13-14). Se, joka ei usko Jeesukseen rikkoo tämän Jumalan säätämän pyhän liiton, eikä saa omakseen niitä lupauksia, jotka Jumala on meille kaikille halunnut antaa.

Jumala sanoi vielä Abrahamille: "Vaimoasi Saraita älä enää kutsu Saraiksi, vaan hänen nimensä olkoon Saara [ruhtinatar]. Minä siunaan häntä ja annan hänen synnyttää sinulle pojan. Minä siunaan häntä: monet kansakunnat saavat hänestä alkunsa ja hänestä polveutuu kansojen kuninkaita." Abraham heittäytyi kasvoilleen, mutta naurahti, sillä hän ajatteli: "Voiko satavuotiaalle miehelle muka syntyä lapsia, ja voisiko Saara, joka on yhdeksänkymmenen, vielä synnyttää?" Jumala sanoi: "Vaimosi Saara synnyttää sinulle pojan, ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Iisak*. Minä pidän voimassa liiton myös hänen kanssaan, ja se pysyy ikuisesti voimassa hänen jälkeläistensäkin kanssa. [Nimi Iisak merkitsee 'hän nauraa'.] ..minun liittoni jatkuu Iisakin kanssa, jonka Saara synnyttää ensi vuonna tähän aikaan” (1. Moos. 17:15-17, 19, 21).

Abraham on rikas, mutta siitä ei mainita sen enempää Raamatussa. Se ei ole se, mitä hän kaipaa, eikä se mihin hän ripustautuu aarteenaan. Se mitä hän kaipaa syvästi, on olla isä. Se on itse asiassa sekä Jumalan että Abrahamin tahto. Abraham unelmoi lapsista, mutta Jumala antoikin hänelle kukkuraisen mitan sen sijaan. Hän antoi Abrahamille meidät kaikki uskovat lapsikseen! Hän on kantaisämme.

Abraham on uskonut Jumalan lupauksiin ja nyt hänellä ja Saaralla on rakas lapsi, Jumalan liiton lapsi. Mitä Jumala sitten tekee? Hän koettelee Abrahamia. Hän sanoo: "Ota mukaasi ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, lähde Morian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle osoitan” (1. Moos. 22:2).

Mitä Abraham tekee nyt? Aamulla hän satuloi aasin ja ottaa mukaansa poikansa Iisakin. Emme tiedä kertooko Abraham vaimolleen Saaralle, mitä hän on aikeissa tehdä. Kolmantena päivänä Abraham näkee vuoren, jolla Iisakin pitää kuolla. Raamattu ei kerro Abrahamin tuntemuksia, mutta Heb. 11:17-19 luku kertoo olennaisen asian: Abraham ymmärtää, että Jumala on luvannut hänelle jälkeläiset Iisakin kautta. Hän uskoo, että Jumala on kykenevä herättämään Iisakin kuolleistakin.

Mietitäänpä sitä vielä, mitä polttouhri tarkoittaa. ”Hepreaksi polttouhri onעֹלָה ‛olā, laus. oolaa, joka tarkoittaa ylöspäin nousemista eli korkeuteen kohoamista. Polttouhrin savu nousi konkreettisesti kohti taivasta, se on kohti Jumalaa. Samalla se kertoo esikuvallisesti meille Herramme astumisesta helatorstaina kirkkauden valtakuntaan.” (https://www.gen.fi/or-uhrit-vanhassa-liitossa-2-vikauhri-ja-polttouhri.html)

Abraham uskoo vahvasti ja päättelee, että Jumala voi tehdä mitä vain ja niin hän saa poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä (Heb. 11:19). Hän ei epäile Jumalan sanaa. Hän ei pelkää. Hän luottaa. Hän on oppinut pitkän elämänsä aikana luottamaan Jumalaan ja tottelemaan Häntä, olemaan kuuliainen.
Hän antaa Iisakille polttouhripuut kannettavaksi ja ottaa itse tulen ja veitsen. Iisak ihmettelee ääneen, missä on karitsa polttouhriksi. Sitten he saapuvat perille. Abraham rakentaa sinne alttarin Herralle ja latoo puut paikoilleen. Hän sitoo poikansa Iisakin ja panee hänet alttarille puiden päälle. Sitten hän tarttuu veitseen uhratakseen poikansa. Mitä tapahtuu? Herran enkeli keskeyttää uhraamisen alkuunsa.

Mitä Herran enkeli sanoo Abrahamille? "Älä koske poikaan äläkä tee hänelle mitään. Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät ja rakastat Jumalaa, kun et kieltäytynyt uhraamasta edes ainoaa poikaasi" (1. Moos. 22:12). Miksi Jumala koetteli Abrahamia näin suurella asialla, oman pojan avulla? Abrahamin sydän on nyt koeteltu. Sitä ei ole kevyeksi havaittu, vaan päinvastoin todistettu kuuliaiseksi. Abrahamin teko todistaa hänestä, että hän uskoo, luottaa, kunnioittaa ja rakastaa syvästi Jumalaa.

Mitä tämä jae todistaa sitten Jumalasta? Jumala halusi antaa Abrahamille suuret siunaukset, eikä ainoastaan hänelle, vaan koko maailmalle. Jumala tiesi jo ennen maailman perustamista, mitä Hän on tekevä ihmiskunnan hyväksi, mutta nyt Hän kertoi sen ihmiselle. Abrahamille. Muistat varmaan sen, kun Herra itse johdatti kansansa Egyptin maasta, orjuudesta. Siitä on kerrottu 2. Mooseksen kirjassa. Jumalan kansa sai olla Herran kanssa, Hänen johdatettavanaan. Hän antoi heille 10 käskyä. Jumala näytti käytännössä, että vaikka Hän on läsnä ja antaa käskyt, niin emme tule vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi, vaan tarvitaan Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala. 

Mitä siis Jumala ihmiseltä vaatii pyhyydessään, sen Hän tekee itse. Herra tekee itse, kun on kyse Hänen työstään. Me uskovat kuljemme ennalta valmistetuissa Jeesuksen askelissa. Abraham ei saanut uhrata poikaansa Iisakia. Jumala antoi sen sijaan itse oman rakkaan poikansa, Jeesuksen, meidän vuoksemme, uhriksi. Se oli suurin mahdollinen uhraus Jumalalta. Jumala oli Jeesuksessa, kun Hän kuoli ristillä. Entä Jeesus sitten? Mitä hän tunsi ja tuntee meitä kohtaan? ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta” (Joh. 15:13). Sitä on Agape-rakkaus. Rakkaus, mitä ihminen ei voi käsittää. Sellaiselle rakkaudelle ei ole edes sanaa suomeksi. Jeesus antoi henkensä meidän kaikkien puolesta. Niidenkin puolesta, jotka eivät välitä tuntea Häntä, jotka eivät usko Häneen tai unohtavat Hänet tai jopa vihaavat Häntä.

Mitä Herra sitten lupasi Abrahamille? Siitä kertoo 1. Moos. 22:16-18 "Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen." (-38) Amplified Holy Bible sanoo jakeessa 17 näin: ”and your seed shall possess the gate of their enemies [as conquerors]” ja suomeksi: ”ja sinun siemenesi (Jeesus) ottaa valtaansa/valloittaa heidän vihollistensa portin”. Tämä viittaa siihen, että Jeesus voitti kuoleman vallan, kun hän nousi ylös taivaaseen. Herra ei enää luvannut Abrahamille vain Iisakin jälkeläisiä, vaan laajensi jälkeläiset koskemaan kaikkia maailman kansoja. Siemen tarkoittaa Jeesusta, joka synnittömyytensä ja Golgatan ristintyön kautta on meille kaikille avannut portin taivaan valtakuntaan, pois kuoleman varjon maasta. Suurempaa siunausta emme voi saada. Ehtoja on vain yksi: usko Jeesukseen Kristukseen.