Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Rakkaus Raamattuun

Jesus said to him, “I am the way, the truth, and the life. No one comes to the Father except through me." (Joh. 14:6)

Ilo

Jatkoa ed. sivuun Sielu


Joh. 7:37-38 ”Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." Sillä hetkellä, kun aloit uskoa Jeesukseen, niin elävän veden virrat alkoivat kummuta sinusta. Elävä Jumala antaa kuolleelle elämän. Mitä vesi saa aikaan kuolleessa maastossa? Saman saa aikaan sinussa usko. Pelkkä usko riittää. Sinusta tulee elävä. Iankaikkisesti elävä sielu. Korkea veisuhan puhuu juuri vedestä ja siitä kun olet kuin paratiisi. Sinun sielusi alkaa viheriöidä ja kukkia. Se antaa tuoksuaan lähiympäristölle, kaikkialle missä liikut. Mitä syvempi on yhteytesi Herran kanssa, sitä enemmän vedet virtaavat sinusta.

Jotta näin käy, niin se ei tarkoita, että alkutaipaleesi uskon tiellä olisi helppo. Herra alkaa kasvattamaan sinua. Ole kärsivällinen. Anna hänen tehdä työnsä sinussa. Usko Häneen koko ajan. Kaikki on Hänen kädessään, kun jatkat uskomistasi Häneen. Lopulta koet käytännössä omalla kohdallasi mitä tämä on, mistä puhun. Kun sielu on kuin paratiisi, niin sitä pitää lannoittaa, kastella, kitkeä ja harventaa. Samaa Pyhä Henki tekee sinussa. Lopputulos on mahtava. Herra istuutuu puutarhaansa, jonka hyväksi Hän on kaikki voitavansa tehnyt. Voit kuvitella kuinka Hän riemuitsee aikaansaannoksestaan. Hän muistaa, miltä puutarha näytti ennen Hänen hoitoansa: kuolleelta. Mutta nyt se tuottaa kaikkinaisia kasveja ja hedelmiä, joita Hän voi syödä ja välittää myös muille iloksi ja riemuksi. Mutta sinä olet se paratiisi, sinä kukit, sinä heräät eloon, sinä iloitset ja riemuitset yhdessä Hänen kanssaan. Kork.v. 4:9 sanoo, että ”olet vienyt sydämeni!”. Niin tärkeä sinä olet Hänelle.

Raamatussa on useita jakeita, joissa puhutaan vedestä. Vesi on myös Pyhän Hengen vertauskuva. Vesi ja Pyhä Henki on elämän eliksiiri. Sisimmästämme (sielustamme) kumpuavat vedet iankaikkiseen elämään (Joh. 4:14). Siihen tarvitaan usko Jeesukseen, jolloin saat Pyhän Hengen. Silloin saat valtavat lupaukset. Jumala antaa lupaukset eli ne ovat totta iankaikkisesti. Sinä muutut sisimmässäsi ja sitä kautta myös ulkoisesti, koska sielusi muuttuu, vrt Jes. 43:19 ”Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin -- ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle.” Tämä jae todistaa myös siitä, että kuolleesta tulee elävä Pyhän Hengen toiminnan kautta. Samaa sanoo tämä jae: "Ja Herra on alati ohjaava sinua. Aavikon paahteessakin hän elvyttää voimasi ja vahvistaa jäsenesi. Sinä olet kuin vehmas puutarha, kuin lähde, jonka vesi ei ehdy”(Jes. 58:11).

Ap.t. 4:32 ”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.” Me olemme yksi sielu. Jumalan tarkoitus ei ole, että vahingoitamme omaa sieluamme. Hänen tarkoituksensa mukaista ei ole myöskään lähimmäistemme haavoittaminen. On mahtavaa, että emme voi vahingoittaa toisen ihmisen sielua. Tunteita ja ruumista kylläkin. Meidän on tarkoitus olla sovussa ja rauhassa toistemme kanssa. Emme kerää kiviä nyrkkiimme ja heittele niillä toisia Jumalan luomia. Paha saa aikaan pahaa. Muistamme sen sijaan sen, että olemme kaikki arvokkaita ja rakkaita. Voimme ajatella, että tuo lähimmäiseni on minun veljeni, sieluni. Jätämme kivet heittämättä. Välittämäsi hymykin palaa sinulle takaisin. Sen tiedätkin. Samoin se hyvyys, mitä haluat muille välittää. Sillä on vaikutusta sinuun ja koko lähiympäristöösi. Sinä muutut ja lähiympäristösi parempaan suuntaan. Valinta on sinun.

www.luterilainen.net/sielu kertoo sielusta näin: Kuoleman hetkellä ruumis ja sielu irtaantuvat toisistaan. Kuolemassa ihmisen maallinen maja puretaan (2. Kor. 5:1; 2. Piet. 1:13, 14) ja Jumala vaatii hänen sielunsa takaisin (Luuk. 12:20). Tämän ajan päättyessä Jeesus nostaa ruumiimme haudasta ja sielu ja ruumis liittyvät yhteen käydäkseen viimeiselle tuomiolle… Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella ihmisellä on sielu, koska jokainen ihminen on erityisellä tavalla Jumalan kuvaksi luotu. Kuitenkin syntiinlankeemuksen vuoksi Jumala vaatii kerran tuon ihmisen sieluineen ja ruumiineen tilille. Synnin tähden sekä ruumis että sielu voidaan heittää iankaikkiseen kadotukseen. Jaakobin kirjeessä kehotetaankin: Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa. (Jaak. 1:21) Armonvälineiden kautta Jeesus antaa henkensä meidän ruumiimme ja sielumme pelastukseksi ja tekee niistä Jumalan edessä kelpaavia.

 

SIELU

Minä olen,
koska Sinä rakkaudessasi
halusit minun olevan.
Annoit minulle kallisarvoisen,
mittaamattoman arvokkaan
Sielun.

Sinä, lähimmäiseni olet,
koska Jumala rakkaudessaan
halusi juuri Sinun olevan.
Hän antoi Sinulle kallisarvoisen,
mittaamattoman arvokkaan
Sielun.

Se odottaa
syvällä sisimmässämme
aarteiden aarteena
Siitä kumpuaa Vettä
Iankaikkiseen elämään
Otathan sen vastaan?

Taivaassa olemme
yksi Sielu
Sinä ja minä ja
me kaikki
Jeesukselle rakkaat.


Kork.v. 4:1-16 ja 5:1

Kaikki sinussa on kaunista
1 Mies: Miten kaunis oletkaan, kalleimpani, miten kaunis on katseesi! Kyyhkyjä ovat sinun silmäsi, hunnun verhoamat. Sinun hiuksesi ovat kuin mustien vuohien lauma, joka karkaa Gileadin rinteitä alas.
2 Sinun hampaasi hohtavat valkoisina kuin vastakerityt lampaat, vedestä nousseet. Ne ovat kuin karitsat kaksittain, ei yksikään ole pariaan vailla.
3 Sinun huulesi ovat kuin purppuranauha, suloinen on sinun suusi. Kauniisti, kuin granaattiomena, kaartuu otsasi hunnun alla.
4 Ylväänä kuin Daavidin torni kohoaa sinun kaulasi. Siihen on ripustettu tuhat kilpeä, monen soturin jouset ja viinet.
5 Sinun rintasi ovat kuin peuranvasat, kuin gasellin kaksoset, jotka käyvät laitumella liljojen keskellä.
6 Kun tuulenhenki illalla viriää ja varjot pitenevät, minä nousen mirhavuorelle, suitsukekukkulalle.
7 Rakkaani, kaikki sinussa on kaunista, sinä olet täydellinen!

Olet vienyt sydämeni
8 Mies: Tule, valittuni, tule vuorilta, tule luokseni Libanonilta! Jätä Amanan huiput, jätä Senirin ja Hermonin laet, leijonien lymypaikat, pantterien vuoret!
9 Rakkaani, kihlattuni, olet vienyt sydämeni! Yhdellä silmäyksellä sinä sen veit, yhdellä kaulanauhasi helmellä.
10 Miten ihanaa on sinun rakkautesi, rakkaani, valittuni! Mitä on sinun rakkautesi rinnalla viini! Ihanammin kuin kaikki balsamit tuoksuvat sinun voiteesi!
11 Mesi helmeilee sinun huulillasi, sinun kielelläsi on maitoa ja hunajaa. Rakas, sinun vaatteissasi tuoksuu Libanon!

Rakkauden paratiisi
12 Mies: Rakkaani, valittuni! Sinä olet suljettu puutarha, lukittu tarha, sinetöity lähde,
13 paratiisi, jonka purojen äärellä kasvaa granaattiomenoita, monia maukkaita hedelmiä, hennaa ja nardusta,
14 nardusta ja sahramia, kanelia ja mausteruokoa ja suitsukepuita, mirhaa ja aaloeta, kaikkein parasta balsamia.
15 Sinä olet puutarhan lähde, elävän veden kaivo, johon virtaavat Libanonin vuorten vedet!
16 Neito: Nouse, pohjatuuli, tule, etelätuuli! Puhalla minun puutarhaani, niin balsamin tuoksu leviää ja armaani tulee puutarhaansa nauttimaan sen hedelmistä!
5:1 Mies: Rakkaani, kihlattuni! Minä tulen puutarhaani ja poimin mirhani ja balsamini, avaan hunajakennoni ja syön hunajan, juon viinini ja maitoni. Muut: Syökää, ystävät! Juokaa ja juopukaa, rakastavaiset!